Fortsättningskriget

Händelser

12 händelser av 69 daterade. Datum, namn och beskrivningar är källornas egna.

1. 1941

   Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.

   18 juni 1941 – 16 juli 1941 · Truppförflyttning · Tuupovaara

2. 1941

   II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.

   19 juni 1941 · Truppförflyttning · Nuijamaa

3. 1941

   Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.

   20 juni 1941 · Truppförflyttning · Hankasalmi

4. 1941

   Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

   20 juni 1941 · Truppförflyttning · Lappee

5. 1941

   Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

   20 juni 1941 · Truppförflyttning · Lemi

6. 1941

   Patteriston sotavalmiustarkastus oli urheilukentällä 21. kesäkuuta 1941 kello 07.30 ja marssi keskitysalueelle alkoi kello 08.00 eli välittömästi tarkastuksen jälkeen. Marssireitti oli Oulu - Korpi - Ylikiiminki - Vepsä - Vuotto - Puolanka - Kyrö - Hyrynsalmi - Suomussalmi, jonne saavuttiin saman päivän iltana. Patteristo siirtyi lähemmäksi rajaa Saukon maastoon 28. kesäkuuta ja valmistelemiinsa tuliasemiin Raatevaaran länsiosiin 30. kesäkuuta 1941.

   21 juni 1941 – 30 juni 1941 · Truppförflyttning · Puolanka

7. 1941

   Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

   21 juni 1941 – 22 juni 1941 · Truppförflyttning · Liperi

8. 1941

   Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

   21 juni 1941 – 22 juni 1941 · Truppförflyttning · Suonenjoki

9. 1941

   Hangon rintama 1941

   22 juni 1941 – 2 december 1941 · Strid · jatkosota

   Hangöfronten var ett frontavsnitt under fortsättningskriget (som var en del av andra världskriget) mellan Finland och Sovjetunionen. I fredstraktaten efter vinterkriget som undertecknades i Moskva den 12 mars 1940 var ett av villkoren att Finland skulle arrendera ut Hangö udd till Sovjetunionen som marinbas för en tid av 30 år. Områdets areal var 115 kvadratkilometer och inbegrep cirka 400 öar. Ortsbefolkningen fick endast tio dagar på sig att evakuera från området. Redan den 22 mars samma år skulle överlämnandet av Hangö udd äga rum. Totalt förlorade omkring 8 000 människor från Hangö udd därvid sina hem. Både Finland och Sovjetunionen förlade omedelbart därefter trupper till den nya gränsen.

   == Sovjetiska styrkorna == De sovjetiska styrkorna i Hangö leddes av generallöjtnant Sergej Kabanov (С. И. Кабанов). Han hade bland annat till sitt förfogande: 174 artilleripjäser, 50 lätta stridsvagnar, 60 flygplan samt 12 Beriev MBR-2 flygbåtar och 7–13 patrull- och motortorpedbåtar. Som kuriosa kan nämnas att de sovjetiska styrkorna förfogade även över tre Obuhov-batterier järnvägsartilleri. Pjäsernas kaliber var 305 mm och deras maximala räckvidd var cirka 50 km. Allt som allt uppgick de sovjetiska styrkorna på Hangö udd till omkring 30 000 man, alla var dock inte soldater utan det fanns även en betydande andel civilbefolkning. Officiellt motiverade Sovjetunionens statschef Josef Stalin arrenderingen med att han ville skydda Leningrad genom att stänga igen inloppet till Finska viken. Den finländska statsledningen såg inte med blida ögon på den sovjetiska marinbasens existens på Hangö udd och betraktade den som en dolk i ryggen. Finländarna kände till att de sovjetiska styrkorna hade bland annat stora stridsvagnsförband till sitt förfogande och befarade att dessa skulle, förr eller senare, komma att sättas in i ett anfall mot Helsingfors. Den sovjetiska Hangöbasens logistik var under tiden mellan vinterkriget och fortsättningskriget välordnad. Sjötransporterna var pulsådern men även järnvägstransporterna genom Finland betydde en hel del för försörjningen. Flygtransporterna inte att förglömma. De sovjetiska styrkorna hade på kort tid efter sin ankomst hunnit bygga ett, för tiden, stort flygfält i närheten av Täktom by.

   Visa hela texten

   Läs mer på Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

10. 1941

    Tyrvään patteristo (II/KTR 12) kuormattiin junaan Tyrvään asemalla 24. kesäkuuta 1941 ja juna purettiin parin päivän kuluttua Särkisalmen asemalla, mistä siirryttiin ensimmäisiin tuliasemiin Silamusjärven länsipuolelle.

    24 juni 1941 · Truppförflyttning · Tyrvää

11. 1941

    Pataljoonan miehistön pääosa oli kotoisin Itä-Savon sotilaspiirin itäisistä kunnista Kitee, Kesälahti ja Uukuniemi. Näin ollen pataljoona perustettiin käytännössä keskittämisalueellaan, joten erillisiä siirtokuljetuksia ei juuri tarvittu. Suomen valtakunnan poliittinen johto ilmoitti 25. kesäkuuta 1941 Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

    25 juni 1941 · Truppförflyttning · Kitee

12. 1941

    Keskityskuljetuskäsky saapui rykmenttiin 25. kesäkuuta ja seuraavana päivänä siirtyi junakuljetuksena rykmentin esikunta sekä kolonna Lapualta, toisessa junassa 13. ja 14. komppania Ähtäristä, ja sitten pataljoonat omilta perustamispaikoiltaan kukin kahdella junalla. Junat purettiin Putikossa, paitsi II pataljoona Kulennoisissa ja III pataljoona Punkasalmella. Rykmentti koottiin ensimmäisen kerran Putikosta pohjoiseen Enonlahden ja Naaralahden välille.

    25 juni 1941 · Truppförflyttning · Ähtäri