WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI

1941–1944

Fortsetzungskrieg

Der Fortsetzungskrieg (finnisch jatkosota, schwedisch fortsättningskriget) war der im Rahmen des Zweiten Weltkriegs als Fortsetzung des Winterkriegs (November 1939 bis März 1940) ab 22. Juni 1941 geführte Krieg zwischen Finnland und der Sowjetunion. Dabei gelang es Finnland an der Seite des Deutschen Reichs anfangs, die im Winterkrieg an die Sowjetunion verlorenen Gebiete zurückzuerobern. Danach entwickelte sich ein drei Jahre andauernder Stellungskrieg, bis die Sowjetunion im Juni 1944 mit der Wiborg-Petrosawodsker Operation eine große Offensive startete, als deren Folge der Waffenstillstand von Moskau geschlossen wurde. Aufgrund dieses Vertrags verlor Finnland nicht nur die zurückeroberten Gebiete an die Sowjetunion, sondern musste auch weitere Gebiete an diese abtreten. Außerdem war es verpflichtet, die noch im Land befindlichen deutschen Truppen anzugreifen, was zum Lapplandkrieg und dem Rückzug der deutschen Truppen aus Finnland führte. Ein Friedensvertrag kam erst im Rahmen der Pariser Friedenskonferenz von 1946 zustande.

Fortsetzungskrieg · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Ereignisse

12 von 69 datierten Ereignissen. Datum, Namen und Beschreibungen stammen von den Quellen selbst.

  1. 1941

    Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.

    18. Juni 1941 – 16. Juli 1941 · Truppenbewegung · Tuupovaara

  2. 1941

    II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.

    19. Juni 1941 · Truppenbewegung · Nuijamaa

  3. 1941

    Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.

    20. Juni 1941 · Truppenbewegung · Hankasalmi

  4. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20. Juni 1941 · Truppenbewegung · Lappee

  5. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20. Juni 1941 · Truppenbewegung · Lemi

  6. 1941

    Patteriston sotavalmiustarkastus oli urheilukentällä 21. kesäkuuta 1941 kello 07.30 ja marssi keskitysalueelle alkoi kello 08.00 eli välittömästi tarkastuksen jälkeen. Marssireitti oli Oulu - Korpi - Ylikiiminki - Vepsä - Vuotto - Puolanka - Kyrö - Hyrynsalmi - Suomussalmi, jonne saavuttiin saman päivän iltana. Patteristo siirtyi lähemmäksi rajaa Saukon maastoon 28. kesäkuuta ja valmistelemiinsa tuliasemiin Raatevaaran länsiosiin 30. kesäkuuta 1941.

    21. Juni 1941 – 30. Juni 1941 · Truppenbewegung · Puolanka

  7. 1941

    Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

    21. Juni 1941 – 22. Juni 1941 · Truppenbewegung · Liperi

  8. 1941

    Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

    21. Juni 1941 – 22. Juni 1941 · Truppenbewegung · Suonenjoki

  9. 1941

    Hangon rintama 1941

    22. Juni 1941 – 2. Dezember 1941 · Gefecht · jatkosota

    Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Niistä käytetään myös nimityksiä Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.

    == Taustaa == Neuvostoliitto sai talvisodan jälkeen itselleen vuokra-alueeksi Hangon. Sen asukkaat evakuoitiin ja kun puna-armeijan laivaston sotilaat tulivat sinne, alue eristettiin. Merisotilaallisen tukikohdan tavoitteena oli sulkea Suomenlahden suu tykistön ja miinoitusten avulla. Tukikohtaan kuuluivat itse niemen lisäksi etelämpänä sijaitseva Osmussaari ja Russarö. Tukikohtaan tuotiin raskasta tykistöä, lentokoneita ja sotilaita. Lopulta tukikohdan miesvahvuus oli liki 30 000 miestä. Maavoimien joukoista sinne perustettiin 8. erillinen jalkaväkiprikaati. Suomalaiset pelkäsivät neuvostojoukkojen käyttävän Hankoa ponnahduslautana hyökkäyksessä Helsinkiin. Tällainen Hangon rintaman hyökkäyssuunnitelma myös venäläisten puolelta tehtiin. Niinpä vuokra-alueen ympärys linnoitettiin voimakkaaksi. Asema nimitettiin Harparskog-asemaksi. Siihen kuului yli 40 kantalinnoitettua korsua. Aluksi puolustus kuului merivoimille, kunnes 22. marraskuuta 1940 suomalaiset perustivat Hangon Ryhmän. Sen komentajaksi valittiin eversti Aarne Snellman. Aluksi siihen kuuluivat 13. prikaati ja 4. rannikkoprikaati, myöhemmin 13. prikaati korvattiin 17. divisioonalla.

    Mehr bei Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  10. 1941

    Tyrvään patteristo (II/KTR 12) kuormattiin junaan Tyrvään asemalla 24. kesäkuuta 1941 ja juna purettiin parin päivän kuluttua Särkisalmen asemalla, mistä siirryttiin ensimmäisiin tuliasemiin Silamusjärven länsipuolelle.

    24. Juni 1941 · Truppenbewegung · Tyrvää

  11. 1941

    Pataljoonan miehistön pääosa oli kotoisin Itä-Savon sotilaspiirin itäisistä kunnista Kitee, Kesälahti ja Uukuniemi. Näin ollen pataljoona perustettiin käytännössä keskittämisalueellaan, joten erillisiä siirtokuljetuksia ei juuri tarvittu. Suomen valtakunnan poliittinen johto ilmoitti 25. kesäkuuta 1941 Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

    25. Juni 1941 · Truppenbewegung · Kitee

  12. 1941

    Keskityskuljetuskäsky saapui rykmenttiin 25. kesäkuuta ja seuraavana päivänä siirtyi junakuljetuksena rykmentin esikunta sekä kolonna Lapualta, toisessa junassa 13. ja 14. komppania Ähtäristä, ja sitten pataljoonat omilta perustamispaikoiltaan kukin kahdella junalla. Junat purettiin Putikossa, paitsi II pataljoona Kulennoisissa ja III pataljoona Punkasalmella. Rykmentti koottiin ensimmäisen kerran Putikosta pohjoiseen Enonlahden ja Naaralahden välille.

    25. Juni 1941 · Truppenbewegung · Ähtäri

Wo es noch zu sehen ist

Alle 863 Orte

863 Orte sind diesem Zeitraum zugeordnet. 180 davon haben ein Foto.

Weitere Zeiträume