WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI

1941–1944

Jatkosota

Jatkosota oli sota, joka käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä osana toista maailmansotaa 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Sitä pidetään talvisodan jatkeena. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan, kun Saksa toteutti laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Hyökkäys käynnisti itärintaman, joka päättyi vasta Saksan antautumiseen keväällä 1945. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan käytännössä Suomi oli Saksan liittolainen, koska se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle, sai aseapua Saksalta ja soti Saksan kanssa. Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät yli Syvärin ja Leningradin puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kaksi vuotta kestänyt asemasotavaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua Muurmannin rataa, eivätkä saksalaisjoukot kyenneet etenemään Murmanskiin. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4.–5. syyskuuta; tulitauko oli virallisesti määrätty alkaneeksi 4. syyskuuta, mutta neuvostoliittolaiset joukot lopettivat ammunnan paikoittain vasta 5. syyskuuta 1944. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan 15. syyskuuta 1944. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944, ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa vuonna 1947.

Jatkosota · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Tapahtumat

12 tapahtumaa 69 ajoitetusta. Päivämäärät, nimet ja kuvaukset ovat lähteiden omia.

  1. 1941

    Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.

    18. kesäkuuta 1941 – 16. heinäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Tuupovaara

  2. 1941

    II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.

    19. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Nuijamaa

  3. 1941

    Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.

    20. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Hankasalmi

  4. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Lappee

  5. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Lemi

  6. 1941

    Patteriston sotavalmiustarkastus oli urheilukentällä 21. kesäkuuta 1941 kello 07.30 ja marssi keskitysalueelle alkoi kello 08.00 eli välittömästi tarkastuksen jälkeen. Marssireitti oli Oulu - Korpi - Ylikiiminki - Vepsä - Vuotto - Puolanka - Kyrö - Hyrynsalmi - Suomussalmi, jonne saavuttiin saman päivän iltana. Patteristo siirtyi lähemmäksi rajaa Saukon maastoon 28. kesäkuuta ja valmistelemiinsa tuliasemiin Raatevaaran länsiosiin 30. kesäkuuta 1941.

    21. kesäkuuta 1941 – 30. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Puolanka

  7. 1941

    Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

    21. kesäkuuta 1941 – 22. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Liperi

  8. 1941

    Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

    21. kesäkuuta 1941 – 22. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Suonenjoki

  9. 1941

    Hangon rintama 1941

    22. kesäkuuta 1941 – 2. joulukuuta 1941 · Taistelu · jatkosota

    Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Niistä käytetään myös nimityksiä Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.

    == Taustaa == Neuvostoliitto sai talvisodan jälkeen itselleen vuokra-alueeksi Hangon. Sen asukkaat evakuoitiin ja kun puna-armeijan laivaston sotilaat tulivat sinne, alue eristettiin. Merisotilaallisen tukikohdan tavoitteena oli sulkea Suomenlahden suu tykistön ja miinoitusten avulla. Tukikohtaan kuuluivat itse niemen lisäksi etelämpänä sijaitseva Osmussaari ja Russarö. Tukikohtaan tuotiin raskasta tykistöä, lentokoneita ja sotilaita. Lopulta tukikohdan miesvahvuus oli liki 30 000 miestä. Maavoimien joukoista sinne perustettiin 8. erillinen jalkaväkiprikaati. Suomalaiset pelkäsivät neuvostojoukkojen käyttävän Hankoa ponnahduslautana hyökkäyksessä Helsinkiin. Tällainen Hangon rintaman hyökkäyssuunnitelma myös venäläisten puolelta tehtiin. Niinpä vuokra-alueen ympärys linnoitettiin voimakkaaksi. Asema nimitettiin Harparskog-asemaksi. Siihen kuului yli 40 kantalinnoitettua korsua. Aluksi puolustus kuului merivoimille, kunnes 22. marraskuuta 1940 suomalaiset perustivat Hangon Ryhmän. Sen komentajaksi valittiin eversti Aarne Snellman. Aluksi siihen kuuluivat 13. prikaati ja 4. rannikkoprikaati, myöhemmin 13. prikaati korvattiin 17. divisioonalla.

    Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  10. 1941

    Tyrvään patteristo (II/KTR 12) kuormattiin junaan Tyrvään asemalla 24. kesäkuuta 1941 ja juna purettiin parin päivän kuluttua Särkisalmen asemalla, mistä siirryttiin ensimmäisiin tuliasemiin Silamusjärven länsipuolelle.

    24. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Tyrvää

  11. 1941

    Pataljoonan miehistön pääosa oli kotoisin Itä-Savon sotilaspiirin itäisistä kunnista Kitee, Kesälahti ja Uukuniemi. Näin ollen pataljoona perustettiin käytännössä keskittämisalueellaan, joten erillisiä siirtokuljetuksia ei juuri tarvittu. Suomen valtakunnan poliittinen johto ilmoitti 25. kesäkuuta 1941 Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

    25. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Kitee

  12. 1941

    Keskityskuljetuskäsky saapui rykmenttiin 25. kesäkuuta ja seuraavana päivänä siirtyi junakuljetuksena rykmentin esikunta sekä kolonna Lapualta, toisessa junassa 13. ja 14. komppania Ähtäristä, ja sitten pataljoonat omilta perustamispaikoiltaan kukin kahdella junalla. Junat purettiin Putikossa, paitsi II pataljoona Kulennoisissa ja III pataljoona Punkasalmella. Rykmentti koottiin ensimmäisen kerran Putikosta pohjoiseen Enonlahden ja Naaralahden välille.

    25. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Ähtäri

Missä sen vielä näkee

Kaikki 863 kohdetta

863 kohdetta on ajoitettu tähän ajanjaksoon. Niistä 180 on valokuvattu.

Muut ajanjaksot