Jätkusõda

Sündmused

12 sündmust 69 dateeritust. Kuupäevad, nimed ja kirjeldused on allikate enda omad.

1. 1941

   Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.

   18. juuni 1941 – 16. juuli 1941 · Väeliikumine · Tuupovaara

2. 1941

   II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.

   19. juuni 1941 · Väeliikumine · Nuijamaa

3. 1941

   Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.

   20. juuni 1941 · Väeliikumine · Hankasalmi

4. 1941

   Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

   20. juuni 1941 · Väeliikumine · Lappee

5. 1941

   Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

   20. juuni 1941 · Väeliikumine · Lemi

6. 1941

   Patteriston sotavalmiustarkastus oli urheilukentällä 21. kesäkuuta 1941 kello 07.30 ja marssi keskitysalueelle alkoi kello 08.00 eli välittömästi tarkastuksen jälkeen. Marssireitti oli Oulu - Korpi - Ylikiiminki - Vepsä - Vuotto - Puolanka - Kyrö - Hyrynsalmi - Suomussalmi, jonne saavuttiin saman päivän iltana. Patteristo siirtyi lähemmäksi rajaa Saukon maastoon 28. kesäkuuta ja valmistelemiinsa tuliasemiin Raatevaaran länsiosiin 30. kesäkuuta 1941.

   21. juuni 1941 – 30. juuni 1941 · Väeliikumine · Puolanka

7. 1941

   Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

   21. juuni 1941 – 22. juuni 1941 · Väeliikumine · Liperi

8. 1941

   Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

   21. juuni 1941 – 22. juuni 1941 · Väeliikumine · Suonenjoki

9. 1941

   Hangon rintama 1941

   22. juuni 1941 – 2. detsember 1941 · Lahing · jatkosota

   Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Niistä käytetään myös nimityksiä Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.

   == Taustaa == Neuvostoliitto sai talvisodan jälkeen itselleen vuokra-alueeksi Hangon. Sen asukkaat evakuoitiin ja kun puna-armeijan laivaston sotilaat tulivat sinne, alue eristettiin. Merisotilaallisen tukikohdan tavoitteena oli sulkea Suomenlahden suu tykistön ja miinoitusten avulla. Tukikohtaan kuuluivat itse niemen lisäksi etelämpänä sijaitseva Osmussaari ja Russarö. Tukikohtaan tuotiin raskasta tykistöä, lentokoneita ja sotilaita. Lopulta tukikohdan miesvahvuus oli liki 30 000 miestä. Maavoimien joukoista sinne perustettiin 8. erillinen jalkaväkiprikaati. Suomalaiset pelkäsivät neuvostojoukkojen käyttävän Hankoa ponnahduslautana hyökkäyksessä Helsinkiin. Tällainen Hangon rintaman hyökkäyssuunnitelma myös venäläisten puolelta tehtiin. Niinpä vuokra-alueen ympärys linnoitettiin voimakkaaksi. Asema nimitettiin Harparskog-asemaksi. Siihen kuului yli 40 kantalinnoitettua korsua. Aluksi puolustus kuului merivoimille, kunnes 22. marraskuuta 1940 suomalaiset perustivat Hangon Ryhmän. Sen komentajaksi valittiin eversti Aarne Snellman. Aluksi siihen kuuluivat 13. prikaati ja 4. rannikkoprikaati, myöhemmin 13. prikaati korvattiin 17. divisioonalla.

   Näita kogu teksti

   Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

10. 1941

    Tyrvään patteristo (II/KTR 12) kuormattiin junaan Tyrvään asemalla 24. kesäkuuta 1941 ja juna purettiin parin päivän kuluttua Särkisalmen asemalla, mistä siirryttiin ensimmäisiin tuliasemiin Silamusjärven länsipuolelle.

    24. juuni 1941 · Väeliikumine · Tyrvää

11. 1941

    Pataljoonan miehistön pääosa oli kotoisin Itä-Savon sotilaspiirin itäisistä kunnista Kitee, Kesälahti ja Uukuniemi. Näin ollen pataljoona perustettiin käytännössä keskittämisalueellaan, joten erillisiä siirtokuljetuksia ei juuri tarvittu. Suomen valtakunnan poliittinen johto ilmoitti 25. kesäkuuta 1941 Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

    25. juuni 1941 · Väeliikumine · Kitee

12. 1941

    Keskityskuljetuskäsky saapui rykmenttiin 25. kesäkuuta ja seuraavana päivänä siirtyi junakuljetuksena rykmentin esikunta sekä kolonna Lapualta, toisessa junassa 13. ja 14. komppania Ähtäristä, ja sitten pataljoonat omilta perustamispaikoiltaan kukin kahdella junalla. Junat purettiin Putikossa, paitsi II pataljoona Kulennoisissa ja III pataljoona Punkasalmella. Rykmentti koottiin ensimmäisen kerran Putikosta pohjoiseen Enonlahden ja Naaralahden välille.

    25. juuni 1941 · Väeliikumine · Ähtäri