WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI

1941–1944

Guerre de Continuation

La guerre de Continuation (en finnois : jatkosota ; en suédois : fortsättningskriget ; en russe : Война́-продолже́ние), également appelée guerre soviético-finlandaise (en russe : Советско-финская война), est un conflit qui opposa la Finlande et l'Union soviétique du 25 juin 1941 au 19 septembre 1944 (armistice de Moscou), pendant la Seconde Guerre mondiale. Le Royaume-Uni avait déclaré la guerre à la Finlande le 6 décembre 1941, mais ne prit finalement pas part activement au conflit. En revanche, l'Allemagne nazie, juste engagée dans la guerre contre l'URSS, fournit un important soutien matériel et sa coopération militaire à la Finlande, cette dernière se trouvant de facto en état de cobelligérance avec le Troisième Reich. Ce conflit fut formellement clos avec le traité de Paris de 1947. La guerre de Continuation se nomme ainsi pour la distinguer clairement de la guerre d'Hiver qui opposa également la Finlande et l'URSS entre le 30 novembre 1939 et le 13 mars 1940, guerres séparées par la Grande Trêve mais liées par le même contexte. Du point de vue soviétique, la guerre de Continuation est un des fronts de la grande guerre patriotique menée contre l'Allemagne nazie et ses alliés. D'autre part, cette guerre était considérée comme indépendante de la Seconde Guerre mondiale par les Finlandais, ce qui n'était pas du goût du régime allemand, principal soutien de la Finlande dans le conflit.

Guerre de Continuation · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Événements

12 événements sur 69 datés. Dates, noms et descriptions sont ceux des sources.

  1. 1941

    Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.

    18 juin 1941 – 16 juillet 1941 · Mouvement de troupes · Tuupovaara

  2. 1941

    II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.

    19 juin 1941 · Mouvement de troupes · Nuijamaa

  3. 1941

    Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.

    20 juin 1941 · Mouvement de troupes · Hankasalmi

  4. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20 juin 1941 · Mouvement de troupes · Lappee

  5. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20 juin 1941 · Mouvement de troupes · Lemi

  6. 1941

    Patteriston sotavalmiustarkastus oli urheilukentällä 21. kesäkuuta 1941 kello 07.30 ja marssi keskitysalueelle alkoi kello 08.00 eli välittömästi tarkastuksen jälkeen. Marssireitti oli Oulu - Korpi - Ylikiiminki - Vepsä - Vuotto - Puolanka - Kyrö - Hyrynsalmi - Suomussalmi, jonne saavuttiin saman päivän iltana. Patteristo siirtyi lähemmäksi rajaa Saukon maastoon 28. kesäkuuta ja valmistelemiinsa tuliasemiin Raatevaaran länsiosiin 30. kesäkuuta 1941.

    21 juin 1941 – 30 juin 1941 · Mouvement de troupes · Puolanka

  7. 1941

    Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

    21 juin 1941 – 22 juin 1941 · Mouvement de troupes · Liperi

  8. 1941

    Pataljoona keskitettiin 21.6. jalkamarssina Suonenjoelle ja sieltä junakuljetuksena Liperiin, jonne se saapui 22.6.1941.

    21 juin 1941 – 22 juin 1941 · Mouvement de troupes · Suonenjoki

  9. 1941

    Hangon rintama 1941

    22 juin 1941 – 2 décembre 1941 · Combat · jatkosota

    Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Niistä käytetään myös nimityksiä Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.

    == Taustaa == Neuvostoliitto sai talvisodan jälkeen itselleen vuokra-alueeksi Hangon. Sen asukkaat evakuoitiin ja kun puna-armeijan laivaston sotilaat tulivat sinne, alue eristettiin. Merisotilaallisen tukikohdan tavoitteena oli sulkea Suomenlahden suu tykistön ja miinoitusten avulla. Tukikohtaan kuuluivat itse niemen lisäksi etelämpänä sijaitseva Osmussaari ja Russarö. Tukikohtaan tuotiin raskasta tykistöä, lentokoneita ja sotilaita. Lopulta tukikohdan miesvahvuus oli liki 30 000 miestä. Maavoimien joukoista sinne perustettiin 8. erillinen jalkaväkiprikaati. Suomalaiset pelkäsivät neuvostojoukkojen käyttävän Hankoa ponnahduslautana hyökkäyksessä Helsinkiin. Tällainen Hangon rintaman hyökkäyssuunnitelma myös venäläisten puolelta tehtiin. Niinpä vuokra-alueen ympärys linnoitettiin voimakkaaksi. Asema nimitettiin Harparskog-asemaksi. Siihen kuului yli 40 kantalinnoitettua korsua. Aluksi puolustus kuului merivoimille, kunnes 22. marraskuuta 1940 suomalaiset perustivat Hangon Ryhmän. Sen komentajaksi valittiin eversti Aarne Snellman. Aluksi siihen kuuluivat 13. prikaati ja 4. rannikkoprikaati, myöhemmin 13. prikaati korvattiin 17. divisioonalla.

    En savoir plus sur Wikipédia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  10. 1941

    Tyrvään patteristo (II/KTR 12) kuormattiin junaan Tyrvään asemalla 24. kesäkuuta 1941 ja juna purettiin parin päivän kuluttua Särkisalmen asemalla, mistä siirryttiin ensimmäisiin tuliasemiin Silamusjärven länsipuolelle.

    24 juin 1941 · Mouvement de troupes · Tyrvää

  11. 1941

    Pataljoonan miehistön pääosa oli kotoisin Itä-Savon sotilaspiirin itäisistä kunnista Kitee, Kesälahti ja Uukuniemi. Näin ollen pataljoona perustettiin käytännössä keskittämisalueellaan, joten erillisiä siirtokuljetuksia ei juuri tarvittu. Suomen valtakunnan poliittinen johto ilmoitti 25. kesäkuuta 1941 Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.

    25 juin 1941 · Mouvement de troupes · Kitee

  12. 1941

    Keskityskuljetuskäsky saapui rykmenttiin 25. kesäkuuta ja seuraavana päivänä siirtyi junakuljetuksena rykmentin esikunta sekä kolonna Lapualta, toisessa junassa 13. ja 14. komppania Ähtäristä, ja sitten pataljoonat omilta perustamispaikoiltaan kukin kahdella junalla. Junat purettiin Putikossa, paitsi II pataljoona Kulennoisissa ja III pataljoona Punkasalmella. Rykmentti koottiin ensimmäisen kerran Putikosta pohjoiseen Enonlahden ja Naaralahden välille.

    25 juin 1941 · Mouvement de troupes · Ähtäri

Où l'on peut encore le voir

Les 863 sites

863 sites sont datés de cette période. 180 d'entre eux ont une photographie.

Autres périodes