1939–1940

Winterkrieg

Der Winterkrieg (finnisch talvisota, schwedisch vinterkriget, russisch Зимняя война Simnjaja woina) wurde vom 30. November 1939 bis zum 13. März 1940 zwischen der Sowjetunion und Finnland ausgetragen. Er wird auch als sowjetisch-finnischer Krieg (russisch Советско-финская война Sowetsko-finskaja wojna) oder „sowjetisch-finnländischer Krieg“ (russisch Советско-финляндская война Sowetsko-finljandskaja wojna) bezeichnet. Im Herbst 1939 hatte die Sowjetunion ihr Nachbarland Finnland mit Gebietsforderungen in der Karelischen Landenge konfrontiert und sie mit unabdingbaren Sicherheitsinteressen für die Stadt Leningrad begründet. Nachdem Finnland die Forderungen abgelehnt hatte, griff die Rote Armee das Land am 30. November 1939 an. Ursprüngliches Kriegsziel der Sowjetunion war vermutlich die Besetzung des gesamten finnischen Staatsgebiets gemäß dem Ribbentrop-Molotow-Pakt. Der Angriff wurde aber von den zahlen- wie materialmäßig erheblich unterlegenen finnischen Streitkräften zunächst gestoppt. Erst nach umfassenden Umgruppierungen und Verstärkungen konnte die Rote Armee im Februar 1940 eine entscheidende Offensive beginnen und die finnischen Stellungen durchbrechen. Am 13. März 1940 beendeten die Parteien den Krieg mit dem Friedensvertrag von Moskau. Finnland konnte seine Unabhängigkeit wahren, musste aber erhebliche territoriale Zugeständnisse machen, insbesondere große Teile Kareliens abtreten. Rund 70.000 Finnen wurden in dem Konflikt verwundet oder getötet. Die Größenordnung der sowjetischen Verluste ist umstritten; sie wird auf ein Vielfaches geschätzt. Der Kriegsverlauf offenbarte Schwächen in der Roten Armee, die einerseits die sowjetische Führung zu umfassenden Reformen veranlassten und andererseits im Deutschen Reich zu einer folgenreichen Unterschätzung der militärischen Stärke der Sowjetunion beitrugen. In Finnland halfen die militärischen Abwehrerfolge, die im Finnischen Bürgerkrieg zu Tage getretene gesellschaftliche Spaltung abzumildern.

Winterkrieg · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Ereignisse

12 von 119 datierten Ereignissen. Datum, Namen und Beschreibungen stammen von den Quellen selbst.

1939
7. RKK:n keskittäminen.
6. Oktober 1939 · Truppenbewegung · Helsinki
1939
8. RKK:n keskittäminen.
6. Oktober 1939 · Truppenbewegung · Lappeenranta
1939
23. Rask.It.KKJ:n keskittäminen.
7. Oktober 1939 · Truppenbewegung · Lappeenranta
1939
51. Rask.It.KKJ:n keskittäminen.
7. Oktober 1939 · Truppenbewegung · Savonlinna
1939
52. Rask.Kiint.It.Ptri:n keskittäminen.
7. Oktober 1939 · Truppenbewegung · Helsinki
1939
Sallan taistelut
30. November 1939 – 28. Februar 1940 · Gefecht · talvisota
Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Puna-armeija oli saanut käskyn edetä Sallan läpi Kemijärvelle ja Sodankylään ja sieltä Rovaniemelle parissa viikossa. Rovaniemeltä hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Tornioon ja katkaista tällä tavalla Suomi kahtia. Suomalaisjoukot onnistuivat kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen Kemijärven itäpuolella.
== Taistelun alkaminen ==
Mehr bei Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
1939
Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.
1. Dezember 1939 · Kriegshandlung · Hanko
1939
Ylipäällikkö muodosti eversti P. Talvelan johtoon Tolvajärven ja Ilomantsin suunnissa taistelevista ja sinne keskitettävistä joukoista Osasto Talvelan.
6. Dezember 1939 · Kriegshandlung · Ilomantsi
1939
Suomussalmen taistelu
7. Dezember 1939 – 8. Januar 1940 · Gefecht · talvisota
Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona.
== Lähtökohdat == Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat Erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle.
Mehr bei Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
1940
Ahvenanmerellä venäläistä sukellusvenettä vastaan hyökänneellä saattoalus "Aura II:lla" räjähtää kannella sen oma syvyyspommi. Alus uppoaa ja vie mukanaan 26 miestä.
13. Januar 1940 · Kriegshandlung · Aura
1940
Sodan suurin hävittäjätaistelu käytiin Ruokolahdella. Suomalaisten tappiot 7 hävittäjäkonetta. Venäläisten tappiot arvioiden mukaan neljä.
29. Februar 1940 · Kriegshandlung · Ruokolahti
1940
Hyökkäys Kotkan lohkoa vastaan alkoi. Suursaarelta kohti Haapasaaria sekä Somerista ja Narvista Virolahtea kohti. Iso Kalastaja -luodot menetettiin pysyvästi.
4. März 1940 · Kriegshandlung · Virolahti