Zweiter Weltkrieg
Als Zweiter Weltkrieg (1. September 1939 – 2. September 1945) wird der zweite global geführte Krieg sämtlicher Großmächte im 20. Jahrhundert bezeichnet. Über 60 Staaten waren direkt oder indirekt beteiligt, mehr als 110 Millionen Menschen trugen Waffen. Schätzungen zufolge wurden über 65 Millionen Menschen getötet. In Europa begann der Zweite Weltkrieg am 1. September 1939 mit dem von Adolf Hitler befohlenen Überfall auf Polen. In Ostasien befand sich das Kaiserreich Großjapan unter Kaiser Hirohito bereits seit Juli 1937 im Zweiten Japanisch-Chinesischen Krieg mit der Republik China und ab Mitte 1938 in einem Grenzkrieg mit der Sowjetunion. Der japanische Angriff auf Pearl Harbor Anfang Dezember 1941 eröffnete den Pazifikkrieg. Japan erklärte am selben Tag den Vereinigten Staaten und Großbritannien den Krieg. Kriegserklärungen Deutschlands und Italiens an die USA folgten kurz darauf. Im Kriegsverlauf bildeten sich zwei militärische Allianzen, die als Achsenmächte und Alliierte (Anti-Hitler-Koalition) bezeichnet werden. Hauptgegner des nationalsozialistischen Deutschen Reiches waren Frankreich (jedoch 1940 besiegt und teilweise besetzt), das Vereinigte Königreich mit den Commonwealth-Staaten unter dem Kriegskabinett von Premierminister Winston Churchill, ab Juni 1941 die unter der Diktatur Josef Stalins stehende Sowjetunion sowie ab Dezember 1941 die USA unter Präsident Franklin D. Roosevelt. Mit der bedingungslosen Kapitulation der Wehrmacht endeten die Kampfhandlungen in Europa am 8. Mai 1945; die Atombombenabwürfe auf Hiroshima und Nagasaki führten zur Kapitulation Japans am 2. September 1945 und damit zum Kriegsende.
Ereignisse
12 von 188 datierten Ereignissen. Datum, Namen und Beschreibungen stammen von den Quellen selbst.
1939
Sallan taistelut
Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Puna-armeija oli saanut käskyn edetä Sallan läpi Kemijärvelle ja Sodankylään ja sieltä Rovaniemelle parissa viikossa. Rovaniemeltä hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Tornioon ja katkaista tällä tavalla Suomi kahtia. Suomalaisjoukot onnistuivat kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen Kemijärven itäpuolella.
== Taistelun alkaminen ==
1939
Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.
1939
Ylipäällikkö muodosti eversti P. Talvelan johtoon Tolvajärven ja Ilomantsin suunnissa taistelevista ja sinne keskitettävistä joukoista Osasto Talvelan.
1939
Suomussalmen taistelu
Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona.
== Lähtökohdat == Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat Erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle.
1940
Ahvenanmerellä venäläistä sukellusvenettä vastaan hyökänneellä saattoalus "Aura II:lla" räjähtää kannella sen oma syvyyspommi. Alus uppoaa ja vie mukanaan 26 miestä.
1940
Sodan suurin hävittäjätaistelu käytiin Ruokolahdella. Suomalaisten tappiot 7 hävittäjäkonetta. Venäläisten tappiot arvioiden mukaan neljä.
1940
Hyökkäys Kotkan lohkoa vastaan alkoi. Suursaarelta kohti Haapasaaria sekä Somerista ja Narvista Virolahtea kohti. Iso Kalastaja -luodot menetettiin pysyvästi.
1941
Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.
1941
II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.
1941
Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.
1941
Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.
1941
Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.
Wo es noch zu sehen ist
Alle 2324 Orte2324 Orte sind diesem Zeitraum zugeordnet. 947 davon haben ein Foto.
Furuvik
Eine im Kulturumgebungsregister der finnischen Denkmalbehörde erfasste Verteidigungsanlage.
Foto des Ortes
Talvisotaan lähdön muistomerkki Niinisalossa
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Enthüllt am 1989.
Foto des Ortes
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Mietoinen
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen.
Foto des OrtesJatkosotaan lähdön muistomerkki, Elimäki
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Denkmal gestaltet von Aimo Tukiainen. Enthüllt am 1985.
Foto des Ortes
Veteraanikivi, Piikkiö
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Enthüllt am 1992.
Foto des OrtesIsänmaan puolesta 1939-1944
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Denkmal gestaltet von A. W. Rancken. Enthüllt am 1949.
Foto des OrtesSuntionsuo
Eine im Kulturumgebungsregister der finnischen Denkmalbehörde erfasste Verteidigungsanlage. Bauwerke: Schützengräben, Unterstände, MG-Stellungen, Panzersperren, Verbindungsgräben, Feuerstellungen.
Foto des OrtesPohjoispää
Eine im Kulturumgebungsregister der finnischen Denkmalbehörde erfasste Verteidigungsanlage. Bauwerke: Schützengräben.
Foto des OrtesNiemi
Eine im Kulturumgebungsregister der finnischen Denkmalbehörde erfasste Verteidigungsanlage. Bauwerke: Schützengräben, Unterstände, Geschützstellungen, MG-Stellungen, Panzersperren, Verbindungsgräben.
Foto des OrtesKarjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Salo-Uskela
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Denkmal gestaltet von Kirsti Liimatainen. Enthüllt am 1954.
Foto des OrtesKarjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Denkmal gestaltet von Arvi Rostila, kivenveistäjä Jouko Joela, kivenhakkaaja Armas Salo. Enthüllt am 1955.
Foto des Ortes
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Rauniokannel
Ein Denkmal mit Bezug zu den Kriegen. Denkmal gestaltet von Armas Lähteenkorva. Enthüllt am 1962.
Foto des Ortes