WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI

1939–1945

Toinen maailmansota

Toinen maailmansota oli vuosina 1939–1945 käyty maailmanlaajuinen konflikti, jonka pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet. Sota päättyi liittoutuneiden voittoon. Yhteensä yli 60 miljoonaa ihmishenkeä vaatinut toinen maailmansota on ihmiskunnan historian tuhoisin ja tappavin sota. Toisen maailmansodan syttymiseen vaikutti ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1919 solmittu Versailles’n rauhansopimus, joka ei ratkaissut Euroopan ongelmia. Historioitsijoiden mukaan toisen maailmansodan siemen kylvettiin Versailles’n rauhan solmimisessa, eikä ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettu Kansainliitto kyennyt estämään uuden sodan syttymistä. Rauhansopimuksen kielteisinä seurauksena olivat esimerkiksi saksalaisten kokema epäreilu kohtelu ja Saksan ajautuminen talousahdinkoon. Tämä johti Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen ja sen johtajan Adolf Hitlerin kannatuksen lisääntymiseen. Hitlerin johtamana Saksa varustautui sotaan, liitti naapurimaita Saksaan ja teki Neuvostoliiton kanssa Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jolla maat jakoivat Euroopan itäosan etupiireihinsä. Toinen maailmansota käynnistyi Saksan hyökätessä Puolaan 1. syyskuuta 1939. Britannia ja Ranska julistivat Saksalle sodan 3. syyskuuta 1939. Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan noin kahta viikkoa myöhemmin ja miehitti sen itäosan Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti. Toinen maailmansota oli ensimmäinen ja ainoa sota, jossa käytettiin ydinasetta, kun Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin. Myöhemmät sodat eivät ole olleet samankaltaista totaalista sodankäyntiä, sillä ydinsodan uhka muutti sotien luonnetta. Sodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet kansakunnat (YK), kansainvälinen rahajärjestelmä uudistui Bretton Woodsin järjestelmällä, ja Länsi-Euroopan maat sitoutuivat Yhdysvaltoihin Marshall-avulla, jonka jakamiseen perustettiin lyhytaikainen OEEC, josta kehittyivät Euroopan hiili- ja teräsyhteisö sekä OECD.

Toinen maailmansota · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Tapahtumat

12 tapahtumaa 188 ajoitetusta. Päivämäärät, nimet ja kuvaukset ovat lähteiden omia.

  1. 1939

    Sallan taistelut

    30. marraskuuta 1939 – 28. helmikuuta 1940 · Taistelu · talvisota

    Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Puna-armeija oli saanut käskyn edetä Sallan läpi Kemijärvelle ja Sodankylään ja sieltä Rovaniemelle parissa viikossa. Rovaniemeltä hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Tornioon ja katkaista tällä tavalla Suomi kahtia. Suomalaisjoukot onnistuivat kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen Kemijärven itäpuolella.

    == Taistelun alkaminen ==

    Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  2. 1939

    Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.

    1. joulukuuta 1939 · Sotatoimi · Hanko

  3. 1939

    Ylipäällikkö muodosti eversti P. Talvelan johtoon Tolvajärven ja Ilomantsin suunnissa taistelevista ja sinne keskitettävistä joukoista Osasto Talvelan.

    6. joulukuuta 1939 · Sotatoimi · Ilomantsi

  4. 1939

    Suomussalmen taistelu

    7. joulukuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 · Taistelu · talvisota

    Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona.

    == Lähtökohdat == Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat Erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle.

    Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  5. 1940

    Ahvenanmerellä venäläistä sukellusvenettä vastaan hyökänneellä saattoalus "Aura II:lla" räjähtää kannella sen oma syvyyspommi. Alus uppoaa ja vie mukanaan 26 miestä.

    13. tammikuuta 1940 · Sotatoimi · Aura

  6. 1940

    Sodan suurin hävittäjätaistelu käytiin Ruokolahdella. Suomalaisten tappiot 7 hävittäjäkonetta. Venäläisten tappiot arvioiden mukaan neljä.

    29. helmikuuta 1940 · Sotatoimi · Ruokolahti

  7. 1940

    Hyökkäys Kotkan lohkoa vastaan alkoi. Suursaarelta kohti Haapasaaria sekä Somerista ja Narvista Virolahtea kohti. Iso Kalastaja -luodot menetettiin pysyvästi.

    4. maaliskuuta 1940 · Sotatoimi · Virolahti

  8. 1941

    Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.

    18. kesäkuuta 1941 – 16. heinäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Tuupovaara

  9. 1941

    II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.

    19. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Nuijamaa

  10. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Lemi

  11. 1941

    Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.

    20. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Lappee

  12. 1941

    Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.

    20. kesäkuuta 1941 · Joukkojen siirto · Hankasalmi

Missä sen vielä näkee

Kaikki 2324 kohdetta

2324 kohdetta on ajoitettu tähän ajanjaksoon. Niistä 947 on valokuvattu.

Muut ajanjaksot