WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI

1939–1940

Talvesõda

Talvesõda (soome keeles talvisota; rootsi keeles vinterkriget; vene keeles Зимняя война, sagedamini Советско-финляндская война) ehk Nõukogude-Soome sõda (1939–1940) oli sõda Nõukogude Liidu ja Soome Vabariigi vahel, osa Teisest maailmasõjast. Talvesõda algas, kui Nõukogude Liit ründas 30. novembril 1939 kell 8.30 sõda kuulutamata Soomet. Talvesõda kestis 105 päeva ja lõppes 13. märtsil 1940 kahe riigi vahel sõlmitud Moskva rahulepinguga. Talvesõja tagajärjel oli Soome sunnitud 1940. aastal loovutama 13% oma territooriumist ning suuruselt teise linna Viiburi Nõukogude Liidule. Rahu kahe riigi vahel kestis 25. juunini 1941, mil nende vahel puhkes uuesti sõjategevus. Talvesõda sai tuntuks saja aasta külmima talve ja ründava Nõukogude Punaarmee suurte kaotuste poolest nii elavjõus kui sõjatehnikas. Nõukogude Liidu inimkaotused selles sõjas olid Soomega võrreldes mitu korda suuremad. Teise maailmasõja läänerindel käis samal ajal nn kummaline sõda, mille käigus ei toimunud olulisi relvakokkupõrkeid, mistõttu jälgis maailma ajakirjandus Talvesõda suure hoolega. Tuntuks said Soome sisu ja Molotovi kokteili mõiste, samuti soomlaste taktika motti ja "Talvesõja vaim".

Talvesõda · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Sündmused

12 sündmust 119 dateeritust. Kuupäevad, nimed ja kirjeldused on allikate enda omad.

  1. 1939

    7. RKK:n keskittäminen.

    6. oktoober 1939 · Väeliikumine · Helsinki

  2. 1939

    8. RKK:n keskittäminen.

    6. oktoober 1939 · Väeliikumine · Lappeenranta

  3. 1939

    23. Rask.It.KKJ:n keskittäminen.

    7. oktoober 1939 · Väeliikumine · Lappeenranta

  4. 1939

    51. Rask.It.KKJ:n keskittäminen.

    7. oktoober 1939 · Väeliikumine · Savonlinna

  5. 1939

    52. Rask.Kiint.It.Ptri:n keskittäminen.

    7. oktoober 1939 · Väeliikumine · Helsinki

  6. 1939

    Sallan taistelut

    30. november 1939 – 28. veebruar 1940 · Lahing · talvisota

    Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Puna-armeija oli saanut käskyn edetä Sallan läpi Kemijärvelle ja Sodankylään ja sieltä Rovaniemelle parissa viikossa. Rovaniemeltä hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Tornioon ja katkaista tällä tavalla Suomi kahtia. Suomalaisjoukot onnistuivat kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen Kemijärven itäpuolella.

    == Taistelun alkaminen ==

    Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  7. 1939

    Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.

    1. detsember 1939 · Sõjategevus · Hanko

  8. 1939

    Ylipäällikkö muodosti eversti P. Talvelan johtoon Tolvajärven ja Ilomantsin suunnissa taistelevista ja sinne keskitettävistä joukoista Osasto Talvelan.

    6. detsember 1939 · Sõjategevus · Ilomantsi

  9. 1939

    Suomussalmen taistelu

    7. detsember 1939 – 8. jaanuar 1940 · Lahing · talvisota

    Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona.

    == Lähtökohdat == Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat Erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle.

    Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

  10. 1940

    Ahvenanmerellä venäläistä sukellusvenettä vastaan hyökänneellä saattoalus "Aura II:lla" räjähtää kannella sen oma syvyyspommi. Alus uppoaa ja vie mukanaan 26 miestä.

    13. jaanuar 1940 · Sõjategevus · Aura

  11. 1940

    Sodan suurin hävittäjätaistelu käytiin Ruokolahdella. Suomalaisten tappiot 7 hävittäjäkonetta. Venäläisten tappiot arvioiden mukaan neljä.

    29. veebruar 1940 · Sõjategevus · Ruokolahti

  12. 1940

    Hyökkäys Kotkan lohkoa vastaan alkoi. Suursaarelta kohti Haapasaaria sekä Somerista ja Narvista Virolahtea kohti. Iso Kalastaja -luodot menetettiin pysyvästi.

    4. märts 1940 · Sõjategevus · Virolahti

Kus seda veel näeb

Kõik 957 kohta

957 kohta on dateeritud sellesse ajajärku. Neist 228 on foto.

Teised ajajärgud