第二次世界大戦
第二次世界大戦(だいにじせかいたいせん、英: World War II、略称:第二次大戦、WWII)は、1939年(昭和14年)9月1日から1945年(昭和20年)8月15日(または9月2日)まで行われたドイツ・イタリア・日本を中心とする枢軸国と、イギリス・フランス・中華民国・アメリカ・ソビエト連邦を中心とする連合国との間の戦争である。人類史上最大の戦争となり、過去に類のない大規模な破壊と犠牲者をもたらした。 1939年9月1日のナチス・ドイツによるポーランド侵攻が発端であり、2日後のイギリスとフランスによるドイツへの宣戦布告により、欧州戦線における西部戦線が始まった。ドイツは1940年5月からの攻勢で西ヨーロッパ諸国を制圧し、6月にはフランスが降伏、さらにイタリアがドイツ側で参戦した。1940年9月にはドイツ・イタリア・日本が三国軍事同盟(日独伊三国同盟)を締結した。 1941年6月、ドイツがソビエト連邦に侵攻したことで独ソ戦(東部戦線)が始まり、ソ連が参戦した。同年12月8日には日本がイギリス領マレーに侵攻、さらにハワイのアメリカ軍基地を空襲(真珠湾攻撃)したことでアジア・太平洋戦争が勃発、アメリカは日本に宣戦布告し、その後ドイツおよびイタリアとも相互に宣戦布告を行った。1941年の独ソ開戦と日米開戦は、戦争を世界規模の大戦へと発展させた。 大戦の当初は枢軸国が優勢を保ったが、1942年中盤には欧州戦線で、1943年中盤にはアジア太平洋戦線で連合国が反攻に転じ、1943年9月にイタリアが、1945年5月にドイツが連合国に降伏、1945年8月のソ連対日参戦後に日本がポツダム宣言の受諾を決め、8月15日に戦闘停止、9月2日に降伏文書に調印し、約6年にわたる戦争は連合国の勝利で終結した。 核兵器が使用された史上唯一の戦争であり、1945年8月6日には原子爆弾のリトルボーイが広島に、9日にはファットマンが長崎に投下されている。
できごと
日付のある188件のうち12件。日付・名称・説明は出典のままです。
1939
Sallan taistelut
Sallan taistelut olivat osa Suomen ja Neuvostoliiton välistä talvisotaa. Puna-armeija oli saanut käskyn edetä Sallan läpi Kemijärvelle ja Sodankylään ja sieltä Rovaniemelle parissa viikossa. Rovaniemeltä hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Tornioon ja katkaista tällä tavalla Suomi kahtia. Suomalaisjoukot onnistuivat kuitenkin pysäyttämään hyökkäyksen Kemijärven itäpuolella.
== Taistelun alkaminen ==
1939
Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.
1939
Ylipäällikkö muodosti eversti P. Talvelan johtoon Tolvajärven ja Ilomantsin suunnissa taistelevista ja sinne keskitettävistä joukoista Osasto Talvelan.
1939
Suomussalmen taistelu
Suomussalmen taistelu oli talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 30. marraskuuta 1939 – 8. tammikuuta 1940 käyty taistelu. Lopputuloksena oli Suomen voitto materiaaliltaan huomattavasti suuremmista neuvostojoukoista. Päävastuun taisteluista kantoi Suomen puolelta 9. divisioona.
== Lähtökohdat == Ennen sodan alkua Suomi oli keskittänyt alueelle vähäisiä voimia, koska Neuvostoliiton ei odotettu käyttävän alueella divisioonatason sotayhtymiä. Alueella olivat Erillinen pataljoona 15 ja 16 (ErP 15 ja 16) sekä kaksi erillistä komppaniaa, yhteisvahvuus runsaat 3 000 sotilasta. ErP 15:n tehtävä oli rajavartiointi Raatteen tien suunnassa ja sodan syttyessä eteneminen Vuokkiniemelle ja vihollisen lyöminen. ErP 16:n tehtävä oli lyödä Kuusamon suuntaan etenevä vihollinen ja valmistautua hyökkäämään Uhtualle. Neuvostoliitto oli vastoin suomalaisten odotuksia keskittänyt alueelle kokonaisen divisioonan (163. divisioona). Puna-armeijan tarkoitus oli edetä aina Ouluun saakka ja katkaista Suomi sen kapeimmalta kohdalta. Puna-armeijan 163. divisioona valtasi Suomussalmen kirkonkylän 8. joulukuuta mennessä edeten sinne kahta reittiä suoraan idästä ja pohjoisessa sijaitsevan Juntusrannan kautta päästen mainittuna päivänä ensimmäiseen tavoitteeseensa ja saaden hyökkäävien joukkojensa välille yhteyden. Pohjoisempana Kuusamon suunnalla Neuvostoliitto oli hyökännyt pienin voimin, joten ErP 16 siirrettiin kohti Suomussalmea Piispajärvelle.
1940
Ahvenanmerellä venäläistä sukellusvenettä vastaan hyökänneellä saattoalus "Aura II:lla" räjähtää kannella sen oma syvyyspommi. Alus uppoaa ja vie mukanaan 26 miestä.
1940
Sodan suurin hävittäjätaistelu käytiin Ruokolahdella. Suomalaisten tappiot 7 hävittäjäkonetta. Venäläisten tappiot arvioiden mukaan neljä.
1940
Hyökkäys Kotkan lohkoa vastaan alkoi. Suursaarelta kohti Haapasaaria sekä Somerista ja Narvista Virolahtea kohti. Iso Kalastaja -luodot menetettiin pysyvästi.
1941
Perustamisesta Kollaalle 18.6. - 16.7.1941 Parolaan 23. - 24.6. leiriytyminen Lehijärven ympäristöön Aittovaaraan 2.7. Karjalan Armeijan reserviksi Tuupovaaran Lastujärven ja Loitimojärven väliselle kannakselle yöllä 8./9.7.
1941
II patteristo alistettiin 19.6.1941 10. divisioonalle, joka ryhmitettiin suojajoukkona Nuijamaalle. Patteristo marssi Saimaan kanavan vartta asemiin Nuijamaalle, missä tarkkuutettiin patteriston tykit 76 K/02 ja 122 H/10 sekä henkilökohtaiset aseet.
1941
Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.
1941
Pataljoona siirtyi 20.6.1941 Lemille, missä 1. Komppania majoittui Huttulan kylään, 2. Komppania Lavelan kylään ja 3. Komppania Sutelan kylään. 3. Komppania siirtyi jo seuraavana päivänä Lappeelle Kärjen kylään.
1941
Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena Hankasalmelta Kallislahteen 20. kesäkuuta 1941 alkaen, mistä matka jatkui autokuljetuksella Pihlajalahteen, jossa pataljoona siirtyi proomukuljetuksella Likastenlahteen.
今も見られる場所
2324件すべてこの時代に位置づけられた史跡は2324件です。 うち947件に写真があります。
Furuvik
フィンランド文化遺産庁の文化環境登録簿に記載された防御施設。
この史跡の写真
Talvisotaan lähdön muistomerkki Niinisalossa
戦争に関わる記念碑。 1989に除幕。
この史跡の写真
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Mietoinen
戦争に関わる記念碑。
この史跡の写真Jatkosotaan lähdön muistomerkki, Elimäki
戦争に関わる記念碑。 記念碑の設計:Aimo Tukiainen。 1985に除幕。
この史跡の写真
Veteraanikivi, Piikkiö
戦争に関わる記念碑。 1992に除幕。
この史跡の写真Isänmaan puolesta 1939-1944
戦争に関わる記念碑。 記念碑の設計:A. W. Rancken。 1949に除幕。
この史跡の写真Suntionsuo
フィンランド文化遺産庁の文化環境登録簿に記載された防御施設。 構造:塹壕, 掩体壕, 機関銃座, 対戦車障害, 交通壕, 射撃陣地。
この史跡の写真Pohjoispää
フィンランド文化遺産庁の文化環境登録簿に記載された防御施設。 構造:塹壕。
この史跡の写真Niemi
フィンランド文化遺産庁の文化環境登録簿に記載された防御施設。 構造:塹壕, 掩体壕, 砲座, 機関銃座, 対戦車障害, 交通壕。
この史跡の写真Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Salo-Uskela
戦争に関わる記念碑。 記念碑の設計:Kirsti Liimatainen。 1954に除幕。
この史跡の写真Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
戦争に関わる記念碑。 記念碑の設計:Arvi Rostila, kivenveistäjä Jouko Joela, kivenhakkaaja Armas Salo。 1955に除幕。
この史跡の写真
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Rauniokannel
戦争に関わる記念碑。 記念碑の設計:Armas Lähteenkorva。 1962に除幕。
この史跡の写真