Lentokenttä Nummenmäki
- Ajajärk
- historiallinen
- Kategooria
- Kindlustus
- Asukoha täpsus
- Hinnanguline ala
Soome Muinsuskaitseameti kultuurikeskkonna registrisse kantud kaitserajatis.
Ohutus
Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.
Maaomand ja liikumispiirangud
Kohde voi sijaita yksityisellä maalla. Noudata jokamiehenoikeuksia, älä vahingoita rakenteita äläkä kaiva maaperää.
Mis siin juhtus
Lahingud, väeliikumised ja sõjategevus selle koha läheduses.
21. aprill 1918
Hyvinkään taistelu
Lahing · Suomen sisällissota · 3,7 km
Hyvinkään taistelu käytiin Suomen sisällissodan aikana 19.–21. huhtikuuta 1918, kun Helsingin suunnasta edenneet Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtasivat paikkakunnan sitä kolmen kuukauden ajan hallussaan pitäneiltä punaisilta. Saksalaiset hyökkäsivät Hyvinkäälle kolmesta eri suunnasta; Klaukkalan ja Nurmijärven suunnasta Hangon radan kautta sekä Tuusulan maantietä ja päärataa pitkin. Punaisten pääpuolustusasemat olivat Hangon radan varrella Hyvinkäänkylässä, jonka jälkeen kiivaita taisteluita käytiin myös asemanseudulla. Hyvinkään valtauksen jälkeen alkoi verinen jälkiselvittely, jonka yhteydessä valkoiset teloittivat toukokuun aikana noin 150 punaista tai sellaiseksi epäiltyä.
== Taustaa == Sisällissodan syttyessä Hyvinkää oli noin 8 000 asukkaan kunta, joka oli vuotta aikaisemmin itsenäistynyt Nurmijärven pitäjästä. Paikkakunta oli vuosisadan vaihteesta lähtien ollut kahtiajakautunut varakkaisiin tilanomistajiin ja virkamiehiin sekä paikkakunnalle rautatien ja teollisuuden myötä saapuneisiin työläisiin. Hyvinkään suurin työllistäjä oli Yhdistyneet Villatehtaat. Vuoden 1905 suurlakkoon asti Nurmijärven pitäjässä olivat valtaa käyttäneet lähinnä paikalliset maanomistajasuvut, mutta yhteiskunnallisen murroksen myötä myös työväenliike sai vaikutusvaltaa. Marraskuun 1917 yleislakon jälkeen Hyvinkään kunnallishallinto siirtyi vähitellen punaisille ja lopullisesti valta päätyi heidän käsiinsä helmikuun puoliväliin 1918 mennessä. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin yhteensä 16 valkoista. Osallisina veritekoihin oli myös muualta tulleita punakaartilaisia. Saksan Itämeren-divisioonan noustua maihin Hangossa 3. huhtikuuta, se eteni rantarataa pitkin Helsinkiin, joka vallattiin 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä saksalaiset ottivat haltuunsa myös Helsingin pitäjän sekä pääradan varrella sijaitsevat Tikkurilan ja Malmin kylät. Helsingin taistelun jälkeen saksalaiset jatkoivat 19. huhtikuuta pohjoiseen kohti Tuusulaa, Keravaa ja Hyvinkäätä.
Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
28. oktoober 1939
Sjuna 2:n keskittäminen.
Väeliikumine · Hyvinkää · 3,3 km
Piirkonnas registreeritud langenud
- Hyvinkää
- 9
Registreeritud surmakoht on tavaliselt kihelkond või küla, mitte täpne punkt, seega arv kirjeldab koha ümbrust. Langenute nimesid ei näidata.
Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945
Arhiivifotod lähedalt
Sõjaaegsed fotod, mis on tehtud selle koha lähedal.
Fotod: SA-kuva, CC BY 4.0.
Lähedal
Üksik koht on harva omaette reis. Need on lähimad teised.
- Sotalasten siirrot 1944-1947Hyvinkää · Mälestusmärk869 m
- 1939–1945 Sotien veteraanit -muistomerkkiHausjärvi · Mälestusmärk1,6 km
- Sotiemme 1939-1945 veteraaneilleHausjärvi · Mälestusmärk1,6 km
- Karjalaisten evakkotien muistokiviHyvinkää · Mälestusmärk2,8 km
- Yhdistyneet Villatehtaat – Sodassa kaatuneiden muistomerkkiHyvinkää · Mälestusmärk3,1 km
- 1918 teloitettujen punaisten muistomerkkiHyvinkää · Mälestusmärk3,1 km
Allikad, litsentsid ja täpsus
Asukoha täpsus: Hinnanguline ala
Kinnitus: 2026-07-31 (kaugkinnitus)
- Museovirasto, kulttuuriympäristön paikkatietoaineistot — mjtunnus 1000051877