Yhdistyneet Villatehtaat – Sodassa kaatuneiden muistomerkki
- Ajajärk
- Teadmata
- Kategooria
- Mälestusmärk
- Asukoha täpsus
- Hinnanguline ala
Sõdadega seotud mälestusmärk. Avatud 1941.
Ligipääs ja kohalejõudmine
Villatehtaan sisäpiha. Muistopaikka — käyttäydy kunnioittavasti.
Mis siin juhtus
Lahingud, väeliikumised ja sõjategevus selle koha läheduses.
21. aprill 1918
Hyvinkään taistelu
Lahing · Suomen sisällissota · 623 m
Hyvinkään taistelu käytiin Suomen sisällissodan aikana 19.–21. huhtikuuta 1918, kun Helsingin suunnasta edenneet Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtasivat paikkakunnan sitä kolmen kuukauden ajan hallussaan pitäneiltä punaisilta. Saksalaiset hyökkäsivät Hyvinkäälle kolmesta eri suunnasta; Klaukkalan ja Nurmijärven suunnasta Hangon radan kautta sekä Tuusulan maantietä ja päärataa pitkin. Punaisten pääpuolustusasemat olivat Hangon radan varrella Hyvinkäänkylässä, jonka jälkeen kiivaita taisteluita käytiin myös asemanseudulla. Hyvinkään valtauksen jälkeen alkoi verinen jälkiselvittely, jonka yhteydessä valkoiset teloittivat toukokuun aikana noin 150 punaista tai sellaiseksi epäiltyä.
== Taustaa == Sisällissodan syttyessä Hyvinkää oli noin 8 000 asukkaan kunta, joka oli vuotta aikaisemmin itsenäistynyt Nurmijärven pitäjästä. Paikkakunta oli vuosisadan vaihteesta lähtien ollut kahtiajakautunut varakkaisiin tilanomistajiin ja virkamiehiin sekä paikkakunnalle rautatien ja teollisuuden myötä saapuneisiin työläisiin. Hyvinkään suurin työllistäjä oli Yhdistyneet Villatehtaat. Vuoden 1905 suurlakkoon asti Nurmijärven pitäjässä olivat valtaa käyttäneet lähinnä paikalliset maanomistajasuvut, mutta yhteiskunnallisen murroksen myötä myös työväenliike sai vaikutusvaltaa. Marraskuun 1917 yleislakon jälkeen Hyvinkään kunnallishallinto siirtyi vähitellen punaisille ja lopullisesti valta päätyi heidän käsiinsä helmikuun puoliväliin 1918 mennessä. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin yhteensä 16 valkoista. Osallisina veritekoihin oli myös muualta tulleita punakaartilaisia. Saksan Itämeren-divisioonan noustua maihin Hangossa 3. huhtikuuta, se eteni rantarataa pitkin Helsinkiin, joka vallattiin 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä saksalaiset ottivat haltuunsa myös Helsingin pitäjän sekä pääradan varrella sijaitsevat Tikkurilan ja Malmin kylät. Helsingin taistelun jälkeen saksalaiset jatkoivat 19. huhtikuuta pohjoiseen kohti Tuusulaa, Keravaa ja Hyvinkäätä.
Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
28. oktoober 1939
Sjuna 2:n keskittäminen.
Väeliikumine · Hyvinkää · 717 m
Piirkonnas registreeritud langenud
- Hyvinkää
- 9
Registreeritud surmakoht on tavaliselt kihelkond või küla, mitte täpne punkt, seega arv kirjeldab koha ümbrust. Langenute nimesid ei näidata.
Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945
Arhiivifotod lähedalt
Sõjaaegsed fotod, mis on tehtud selle koha lähedal.
Fotod: SA-kuva, CC BY 4.0.
Lähedal
Üksik koht on harva omaette reis. Need on lähimad teised.
- Veteraanien muistokiviHyvinkää · Mälestusmärk220 m
- Kaatuneiden saksalaisten sotilaiden muistomerkki ja hautaHyvinkää · Mälestusmärk701 m
- Karjalaisten evakkotien muistokiviHyvinkää · Mälestusmärk1,1 km
- 1918 teloitettujen punaisten muistomerkkiHyvinkää · Mälestusmärk1,7 km
- Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkiHyvinkää · Mälestusmärk2,2 km
- Sankarivainajien muistomerkki, HyvinkääHyvinkää · Mälestusmärk2,2 km
Allikad, litsentsid ja täpsus
Asukoha täpsus: Hinnanguline ala
Kinnitus: 2026-07-31 (kaugkinnitus)
- Wikipedia — Luettelo Hyvinkään julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä (CC BY-SA 4.0)