Lentokenttä Nummenmäki

Zeitraum: historiallinen
Kategorie: Befestigung
Lagegenauigkeit: Geschätztes Gebiet

Eine im Kulturumgebungsregister der finnischen Denkmalbehörde erfasste Verteidigungsanlage.

Sicherheit

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Grundbesitz und Zutrittsbeschränkungen

Kohde voi sijaita yksityisellä maalla. Noudata jokamiehenoikeuksia, älä vahingoita rakenteita äläkä kaiva maaperää.

Was hier geschah

Gefechte, Truppenbewegungen und Kriegshandlungen in der Umgebung dieses Ortes.

21. April 1918
Hyvinkään taistelu
Gefecht · Suomen sisällissota · 3,7 km
Hyvinkään taistelu käytiin Suomen sisällissodan aikana 19.–21. huhtikuuta 1918, kun Helsingin suunnasta edenneet Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtasivat paikkakunnan sitä kolmen kuukauden ajan hallussaan pitäneiltä punaisilta. Saksalaiset hyökkäsivät Hyvinkäälle kolmesta eri suunnasta; Klaukkalan ja Nurmijärven suunnasta Hangon radan kautta sekä Tuusulan maantietä ja päärataa pitkin. Punaisten pääpuolustusasemat olivat Hangon radan varrella Hyvinkäänkylässä, jonka jälkeen kiivaita taisteluita käytiin myös asemanseudulla. Hyvinkään valtauksen jälkeen alkoi verinen jälkiselvittely, jonka yhteydessä valkoiset teloittivat toukokuun aikana noin 150 punaista tai sellaiseksi epäiltyä.
== Taustaa == Sisällissodan syttyessä Hyvinkää oli noin 8 000 asukkaan kunta, joka oli vuotta aikaisemmin itsenäistynyt Nurmijärven pitäjästä. Paikkakunta oli vuosisadan vaihteesta lähtien ollut kahtiajakautunut varakkaisiin tilanomistajiin ja virkamiehiin sekä paikkakunnalle rautatien ja teollisuuden myötä saapuneisiin työläisiin. Hyvinkään suurin työllistäjä oli Yhdistyneet Villatehtaat. Vuoden 1905 suurlakkoon asti Nurmijärven pitäjässä olivat valtaa käyttäneet lähinnä paikalliset maanomistajasuvut, mutta yhteiskunnallisen murroksen myötä myös työväenliike sai vaikutusvaltaa. Marraskuun 1917 yleislakon jälkeen Hyvinkään kunnallishallinto siirtyi vähitellen punaisille ja lopullisesti valta päätyi heidän käsiinsä helmikuun puoliväliin 1918 mennessä. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin yhteensä 16 valkoista. Osallisina veritekoihin oli myös muualta tulleita punakaartilaisia. Saksan Itämeren-divisioonan noustua maihin Hangossa 3. huhtikuuta, se eteni rantarataa pitkin Helsinkiin, joka vallattiin 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä saksalaiset ottivat haltuunsa myös Helsingin pitäjän sekä pääradan varrella sijaitsevat Tikkurilan ja Malmin kylät. Helsingin taistelun jälkeen saksalaiset jatkoivat 19. huhtikuuta pohjoiseen kohti Tuusulaa, Keravaa ja Hyvinkäätä.
Mehr bei Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
28. Oktober 1939
Sjuna 2:n keskittäminen.
Truppenbewegung · Hyvinkää · 3,3 km

Erfasste Gefallene im Gebiet

Hyvinkää: 9

Der erfasste Sterbeort ist meist ein Kirchspiel oder Dorf und kein genauer Punkt; die Zahl beschreibt daher die Umgebung des Ortes. Namen der Gefallenen werden nicht gezeigt.

Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945