WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI
Alla platser

Porvoo

Porvoo

Tidsperiod
Okänd
Kategori
Hjältegravgård
Lägesnoggrannhet
Exakt läge

En hjältegravgård där de som stupade i krigen är begravda. 440 gravar. Minnesmärket formgivet av Lennart Segerstråle. Avtäckt 1947.

Muistomerkin teksti: ”sankariristi 1947, Pro Patria 1964”

Tillgänglighet och vägbeskrivning

Osoite: Näsebackavägen 8, 06100 Borgå. Muistopaikka. Käyttäydy kunnioittavasti ja noudata alueen omia ohjeita.

Relaterade bilder

Bilder på samma ämne från samma kommun. De föreställer inte den här platsen — bildtexten säger vad de visar.

Vad hände här

Strider, truppförflyttningar och krigsoperationer nära den här platsen.

  1. 17 november 1917

    Saksanniemen kahakka

    Strid · Vuoden 1917 yleislakko · 3,9 km

    Saksanniemen kahakka oli Porvoon Saksalassa 17. marraskuuta 1917 tapahtunut väkivaltainen yhteenotto, joka syntyi, kun Helsingin työväen järjestyskaarti hajotti porvariston ylläpitämän Saksanniemen ratsupoliisikoulun toiminnan. Läheisen Kiialan kartanon mailla käytiin tulitaistelu, jossa haavoittui puolenkymmentä miestä, ja hieman myöhemmin poliisikoulun tiloja tukiessaan järjestyskaarti surmasi kaksi sen henkilökuntaan kuulunutta entistä poliisikonstaapelia. Koulun oppilaat pakenivat, ja siirtyivät lopulta Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevalle Lappajärvelle, jossa kurssi käynnistyi uudelleen vielä joulukuun aikana. Kahakka oli yksi marraskuun 1917 yleislakon aikaisista väkivaltaisuuksista, joka ennakoi tammikuussa 1918 käynnistynyttä sisällissotaa. Sen taustalla oli maaliskuun vallankumouksesta lähtien jatkunut työväenliikkeen ja porvariston välinen kamppailu Suomen suuriruhtinaskunnan ylimmästä järjestysvallasta. Esimerkiksi Saksanniemen poliisikoulu perustettiin salaa, eikä oppilaiksi otettu työväenjärjestöjen jäseniä, vaan se muodostettiin ainoastaan entisistä poliiseista, maanviljelijöistä ja ylioppilaista. Tämän vuoksi vasemmisto pitikin poliisikoulua työväkeä vastaan suunnattuna.

    == Taustaa == Suomen suuriruhtinaskunnan ylin järjestysvalta kaatui maaliskuun 1917 vallankumouksen yhteydessä, kun kenraalikuvernööri Franz Albert Seyn vangittiin ja kansanjoukot pakottivat hänen alaisuudessaan toimineet vihatut poliisit eroamaan. Järjestyksenpito siirtyi venäläiselle sotaväelle, joka puolestaan luovutti sen edelleen järjestäytyneelle työväelle. Vielä maaliskuun aikana perustettiin kansanmiliisi, jonka toiminta loppui senaatin määräyksestä lähes koko maassa jo toukokuun lopussa. Miliisi jatkoi edelleen toimintaansa muun muassa Helsingissä, jossa se kuitenkin oli lakossa lähes koko heinäkuun. Lakon päätyttyä porvaristo perusti Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnan alaisen miliisin vastapainoksi entisistä poliiseista kootun Yövartijayhdistyksen ja elokuisten elintarvikemellakoiden jälkeen pelkästään porvaristosta koostunut Helsingin kaupunginhallitus perusti kuun lopussa everstiluutnantti Bruno Jalanderin johtaman poliisireservin, jota alettiin kouluttamaan Kaivohuoneella. Jalander värväsi eri puolilta Suomea 400 miestä, joiden kouluttajiksi palkattiin keväällä viroistaan erotettuja entisiä komisarioita. Työväestö ei kuitenkaan luottanut Jalanderiin, koska hän oli aikaisemmin hajottanut maatalouslakkoja voimatoimin, ja lopulta työväen järjestyskaarti hajotti ”lahtarikaartina” pidetyn Kaivohuoneen poliisikoulun syyskuussa. Porvarillinen Setälän senaatti päätti 19. syyskuuta perustaa poliisikoulun, joka aloitti toimintansa Porvoossa. Sen toiminta oli salaista, eikä oppilaiksi hyväksytty lainkaan työväestön edustajia, vaan heidät värvättiin entisten poliisien, maanviljelijöiden ja ylioppilaiden keskuudesta. Lokakuun puoliväliin mennessä siihen oli liittynyt noin 200 miestä. Ratsupoliiseja kouluttaneen opiston paikaksi valittiin Kiialan kartanoon kuulunut Saksanniemen tila, joka sijaitsi Porvoonjoen varrella noin neljä kilometriä kaupungin keskustan pohjoispuolella. Sen johtajaksi valittiin aikaisemmin Suomen rakuunarykmentissä palvellut ratsumestari Gaston Ahrenberg. Hänen apulaisenaan toimi keväällä erotettu poliisikomissaari Pekka Kuokkanen, joka oli myös entinen rakuuna. Oppilaiden joukkoon onnistui kuitenkin värväytymään myös joitakin työläisiä, ja lopulta koulun toiminta paljastettiin Työmies-lehdessä. Vasemmisto piti sen perustamista työväestöä vastaan suunnattuna provokaationa ja porvariston valmistautumisena sisällissotaan. Poliisikoulun hajottamisesta levisi ensimmäisiä huhuja jo lokakuussa, mutta ilmeisesti viranomaisten väliintulo esti Helsingin työväen järjestyskaartia toteuttamasta hanketta. Päätös Saksanniemen poliisikoulun hävittämisestä tehtiin lopullisesti ennen marraskuun puolivälissä alkanutta yleislakkoa, koska sen toiminnan epäiltiin haittaavan lakon toteuttamista Helsingissä.

    Läs mer på Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

I närheten

En enskild plats räcker sällan till en resa. Det här är de närmaste andra.

Källor, licenser och noggrannhet

Lägesnoggrannhet: Exakt läge

Verifiering: 2026-07-31 (distansverifierad)