Tallholmen 10

Ajanjakso: moderni
Kohdeluokka: Linnoitus
Sijainnin tarkkuus: Arvioitu alue

Museoviraston kulttuuriympäristörekisteriin kirjattu puolustusvarustuskohde.

Turvallisuus

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Maanomistus ja kulkurajoitukset

Kohde voi sijaita yksityisellä maalla. Noudata jokamiehenoikeuksia, älä vahingoita rakenteita äläkä kaiva maaperää.

Mitä täällä tapahtui

Sotasammon kirjaamat taistelut, joukkojen siirrot ja sotatoimet tämän kohteen lähistöllä.

12. lokakuuta 1939 – 16. lokakuuta 1939
2. Er.PPK:n keskittäminen.
Joukkojen siirto · Hanko · 4,7 km
12. lokakuuta 1939 – 15. lokakuuta 1939
7. Er.PPK:n keskittäminen.
Joukkojen siirto · Hanko · 4,7 km
12. lokakuuta 1939 – 15. lokakuuta 1939
1. Er.KKK:n keskittäminen.
Joukkojen siirto · Hanko · 4,7 km
1. joulukuuta 1939
Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km
22. kesäkuuta 1941 – 2. joulukuuta 1941
Hangon rintama 1941
Taistelu · jatkosota · 2,1 km
Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Niistä käytetään myös nimityksiä Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.
== Taustaa == Neuvostoliitto sai talvisodan jälkeen itselleen vuokra-alueeksi Hangon. Sen asukkaat evakuoitiin ja kun puna-armeijan laivaston sotilaat tulivat sinne, alue eristettiin. Merisotilaallisen tukikohdan tavoitteena oli sulkea Suomenlahden suu tykistön ja miinoitusten avulla. Tukikohtaan kuuluivat itse niemen lisäksi etelämpänä sijaitseva Osmussaari ja Russarö. Tukikohtaan tuotiin raskasta tykistöä, lentokoneita ja sotilaita. Lopulta tukikohdan miesvahvuus oli liki 30 000 miestä. Maavoimien joukoista sinne perustettiin 8. erillinen jalkaväkiprikaati. Suomalaiset pelkäsivät neuvostojoukkojen käyttävän Hankoa ponnahduslautana hyökkäyksessä Helsinkiin. Tällainen Hangon rintaman hyökkäyssuunnitelma myös venäläisten puolelta tehtiin. Niinpä vuokra-alueen ympärys linnoitettiin voimakkaaksi. Asema nimitettiin Harparskog-asemaksi. Siihen kuului yli 40 kantalinnoitettua korsua. Aluksi puolustus kuului merivoimille, kunnes 22. marraskuuta 1940 suomalaiset perustivat Hangon Ryhmän. Sen komentajaksi valittiin eversti Aarne Snellman. Aluksi siihen kuuluivat 13. prikaati ja 4. rannikkoprikaati, myöhemmin 13. prikaati korvattiin 17. divisioonalla.
Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
16. heinäkuuta 1941
Ylipäällikkö päätti siirtää 17. Divisioonan Hangon Ryhmästä Aunuksen kannakselle.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km
16. heinäkuuta 1941
Venäläiset valtasivat Hangon länsipuolella Morgonlandetin saaren.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km
17. heinäkuuta 1941
17. heinäkuuta 1941 ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn siirtää pääosa divisioonasta Itä-Karjalaan, ja vain Jalkaväkirykmentti 55 jäi Hangon rintamalle.
Joukkojen siirto · Hanko · 4,7 km
26. heinäkuuta 1941
Venäläisten yllätyshyökkäys Hangosta Bengtskärin majakkasaarelle torjuttiin.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km
17. elokuuta 1941
Ruotsalainen vapaaehtoispataljoona otti Hangossa rintamavastuun.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km
27. elokuuta 1941 – 28. elokuuta 1941
Suomen laivaston tykkiveneet siirtyivät Hangon länsipuolelta Hankoniemen ohitse Helsinkiin.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km
25. lokakuuta 1941
Itämeren punalippuinen laivasto sai käskyn Hangon tyhjentämisestä.
Sotatoimi · Hanko · 4,7 km

Kaatuneita kirjattu alueella

Hanko: 46

Aineistoon kirjattu kuolinpaikka on yleensä pitäjä tai kylä, ei tarkka piste. Luku kuvaa siis aluetta kohteen ympärillä. Kaatuneiden nimiä ei näytetä.

Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945