Tallholmen 10

Zeitraum: moderni
Kategorie: Befestigung
Lagegenauigkeit: Geschätztes Gebiet

Eine im Kulturumgebungsregister der finnischen Denkmalbehörde erfasste Verteidigungsanlage.

Sicherheit

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Grundbesitz und Zutrittsbeschränkungen

Kohde voi sijaita yksityisellä maalla. Noudata jokamiehenoikeuksia, älä vahingoita rakenteita äläkä kaiva maaperää.

Was hier geschah

Gefechte, Truppenbewegungen und Kriegshandlungen in der Umgebung dieses Ortes.

12. Oktober 1939 – 16. Oktober 1939
2. Er.PPK:n keskittäminen.
Truppenbewegung · Hanko · 4,7 km
12. Oktober 1939 – 15. Oktober 1939
7. Er.PPK:n keskittäminen.
Truppenbewegung · Hanko · 4,7 km
12. Oktober 1939 – 15. Oktober 1939
1. Er.KKK:n keskittäminen.
Truppenbewegung · Hanko · 4,7 km
1. Dezember 1939
Aamulla Russarön linnakkeen ja risteilijä Kirovin johtaman osaston tykistötaistelu Hangon edustalla. Kirov kääntyi pois saatuaan osuman.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km
22. Juni 1941 – 2. Dezember 1941
Hangon rintama 1941
Gefecht · jatkosota · 2,1 km
Hangon rintama 1941 on nimitys Hangon vuokra-alueen taisteluille tai tapahtumille jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Niistä käytetään myös nimityksiä Hangon saarto, Hangon taistelu ja Hangon motti.
== Taustaa == Neuvostoliitto sai talvisodan jälkeen itselleen vuokra-alueeksi Hangon. Sen asukkaat evakuoitiin ja kun puna-armeijan laivaston sotilaat tulivat sinne, alue eristettiin. Merisotilaallisen tukikohdan tavoitteena oli sulkea Suomenlahden suu tykistön ja miinoitusten avulla. Tukikohtaan kuuluivat itse niemen lisäksi etelämpänä sijaitseva Osmussaari ja Russarö. Tukikohtaan tuotiin raskasta tykistöä, lentokoneita ja sotilaita. Lopulta tukikohdan miesvahvuus oli liki 30 000 miestä. Maavoimien joukoista sinne perustettiin 8. erillinen jalkaväkiprikaati. Suomalaiset pelkäsivät neuvostojoukkojen käyttävän Hankoa ponnahduslautana hyökkäyksessä Helsinkiin. Tällainen Hangon rintaman hyökkäyssuunnitelma myös venäläisten puolelta tehtiin. Niinpä vuokra-alueen ympärys linnoitettiin voimakkaaksi. Asema nimitettiin Harparskog-asemaksi. Siihen kuului yli 40 kantalinnoitettua korsua. Aluksi puolustus kuului merivoimille, kunnes 22. marraskuuta 1940 suomalaiset perustivat Hangon Ryhmän. Sen komentajaksi valittiin eversti Aarne Snellman. Aluksi siihen kuuluivat 13. prikaati ja 4. rannikkoprikaati, myöhemmin 13. prikaati korvattiin 17. divisioonalla.
Mehr bei Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
16. Juli 1941
Ylipäällikkö päätti siirtää 17. Divisioonan Hangon Ryhmästä Aunuksen kannakselle.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km
16. Juli 1941
Venäläiset valtasivat Hangon länsipuolella Morgonlandetin saaren.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km
17. Juli 1941
17. heinäkuuta 1941 ylipäällikkö Mannerheim antoi käskyn siirtää pääosa divisioonasta Itä-Karjalaan, ja vain Jalkaväkirykmentti 55 jäi Hangon rintamalle.
Truppenbewegung · Hanko · 4,7 km
26. Juli 1941
Venäläisten yllätyshyökkäys Hangosta Bengtskärin majakkasaarelle torjuttiin.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km
17. August 1941
Ruotsalainen vapaaehtoispataljoona otti Hangossa rintamavastuun.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km
27. August 1941 – 28. August 1941
Suomen laivaston tykkiveneet siirtyivät Hangon länsipuolelta Hankoniemen ohitse Helsinkiin.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km
25. Oktober 1941
Itämeren punalippuinen laivasto sai käskyn Hangon tyhjentämisestä.
Kriegshandlung · Hanko · 4,7 km

Erfasste Gefallene im Gebiet

Hanko: 46

Der erfasste Sterbeort ist meist ein Kirchspiel oder Dorf und kein genauer Punkt; die Zahl beschreibt daher die Umgebung des Ortes. Namen der Gefallenen werden nicht gezeigt.

Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945