WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI
← Kaikki kohteet

Kostianvirta

Pälkäne

Ajanjakso
, historiallinen
Kohdeluokka
Linnoitus
Sijainnin tarkkuus
Arvioitu alue

Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, tyypiltään puolustusvarustus. Rakenteet: taistelukaivannot, taistelupaikat.

Turvallisuus

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Maanomistus ja kulkurajoitukset

Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu: kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kohde voi lisäksi sijaita yksityisellä maalla.

Mitä täällä tapahtui

Sotasammon kirjaamat taistelut, joukkojen siirrot ja sotatoimet tämän kohteen lähistöllä.

  1. 17. lokakuuta 1713

    Kostianvirran taistelu

    Taistelu · suuri Pohjan sota · 578 m

    Kostianvirran taistelu oli osa suurta Pohjan sotaa ja se käytiin 6. lokakuuta 1713 Pälkäneellä Kostianvirran luona. Venäläiset aikalaiset pitivät Kostianvirtaa suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluna pohjoisessa. Monia Pietari Suuren saavutuksia kuvannut taiteilija A. F. Zubov teki taistelusta etsauksen, joissa näkyy Kostia ympäröivine järvineen ja taistelun kulku. Sama aihe toistuu P. H. Müllerin mitalissa. Taistelu oli tuohonastisista suurin Suomen maaperällä. Se poisti Ruotsin hyökkäysuhan Pietariin.

    == Taustaa == Ruotsin kenttäarmeijan antauduttua Pultavassa 1709 venäläiset valtasivat seuraavana vuonna Baltian, Inkerinmaan ja Viipurin. Pietari Suuri näki Suomen paitsi ruotsalaisten tukialueena uuteen pääkaupunkiin Pietariin suuntautuvalle hyökkäykselle, Suomen valloituksen avaavan venäläisille lyhimmän tien Tukholmaan. Syyskuussa 1713 Venäjän armeija lähti etenemään Helsingistä kohti Hämeenlinnaa poistaakseen sinne vetäytyneen Ruotsin armeijan uhan selustastaan. Suomea puolustavien joukkojen johtoon oli juuri nimitetty kenraali Armfelt, joka asettui puolustukseen Mallasveden ja Pälkäneveden väliselle Kostianvirralle. Eversti Stiernschanzin johdolla järvikapeikkoon oli varustettu yötä päivää puolustusasemia. Puolustusarmeija oli liian pieni lyömään venäläiset ja sen taktiikkana oli hidastaa vihollisen etenemistä ennen vahvistusten saapumista; kuninkaallinen senaatti oli kesällä päättänyt lähettää itsensä valtaneuvos, kreivi von Fersenin 9 000–10 000 miehen vahvistusten kanssa Suomeen ). Lisäksi jatkuva perääntyminen oli heikentänyt ruotsalaisten puolustustahtoa, eikä Armfelt siksikään voinut enää jatkaa edeltäjänsä tapaan vetäytymistä vastarinnatta.

    Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Lähellä

Yksi kohde harvoin riittää matkaksi. Nämä ovat lähimmät muut kohteet.

Lähteet, lisenssit ja tarkkuus

Sijainnin tarkkuus: Arvioitu alue

Vahvistus: 2026-07-31 (etävahvistus)