WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI
← Alle Orte

Kostianvirta

Pälkäne

Zeitraum
, historiallinen
Kategorie
Befestigung
Lagegenauigkeit
Geschätztes Gebiet

Eine Verteidigungsanlage, nach dem Denkmalschutzgesetz als ortsfestes Bodendenkmal geschützt. Bauwerke: Schützengräben, taistelupaikat.

Sicherheit

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Grundbesitz und Zutrittsbeschränkungen

Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu: kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kohde voi lisäksi sijaita yksityisellä maalla.

Was hier geschah

Gefechte, Truppenbewegungen und Kriegshandlungen in der Umgebung dieses Ortes.

  1. 17. Oktober 1713

    Kostianvirran taistelu

    Gefecht · suuri Pohjan sota · 578 m

    Kostianvirran taistelu oli osa suurta Pohjan sotaa ja se käytiin 6. lokakuuta 1713 Pälkäneellä Kostianvirran luona. Venäläiset aikalaiset pitivät Kostianvirtaa suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluna pohjoisessa. Monia Pietari Suuren saavutuksia kuvannut taiteilija A. F. Zubov teki taistelusta etsauksen, joissa näkyy Kostia ympäröivine järvineen ja taistelun kulku. Sama aihe toistuu P. H. Müllerin mitalissa. Taistelu oli tuohonastisista suurin Suomen maaperällä. Se poisti Ruotsin hyökkäysuhan Pietariin.

    == Taustaa == Ruotsin kenttäarmeijan antauduttua Pultavassa 1709 venäläiset valtasivat seuraavana vuonna Baltian, Inkerinmaan ja Viipurin. Pietari Suuri näki Suomen paitsi ruotsalaisten tukialueena uuteen pääkaupunkiin Pietariin suuntautuvalle hyökkäykselle, Suomen valloituksen avaavan venäläisille lyhimmän tien Tukholmaan. Syyskuussa 1713 Venäjän armeija lähti etenemään Helsingistä kohti Hämeenlinnaa poistaakseen sinne vetäytyneen Ruotsin armeijan uhan selustastaan. Suomea puolustavien joukkojen johtoon oli juuri nimitetty kenraali Armfelt, joka asettui puolustukseen Mallasveden ja Pälkäneveden väliselle Kostianvirralle. Eversti Stiernschanzin johdolla järvikapeikkoon oli varustettu yötä päivää puolustusasemia. Puolustusarmeija oli liian pieni lyömään venäläiset ja sen taktiikkana oli hidastaa vihollisen etenemistä ennen vahvistusten saapumista; kuninkaallinen senaatti oli kesällä päättänyt lähettää itsensä valtaneuvos, kreivi von Fersenin 9 000–10 000 miehen vahvistusten kanssa Suomeen ). Lisäksi jatkuva perääntyminen oli heikentänyt ruotsalaisten puolustustahtoa, eikä Armfelt siksikään voinut enää jatkaa edeltäjänsä tapaan vetäytymistä vastarinnatta.

    Mehr bei Wikipedia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

In der Nähe

Ein einzelner Ort ist selten eine Reise. Dies sind die nächstgelegenen weiteren Orte.

Quellen, Lizenzen und Genauigkeit

Lagegenauigkeit: Geschätztes Gebiet

Überprüfung: 2026-07-31 (aus der Ferne geprüft)