1939-1945 sodissa menehtyneiden muistokivi

関連する写真

同じ自治体内の同種の対象を撮影した写真です。この史跡そのものではありません。各キャプションが実際の被写体を示しています。

• Sisällissodan valkoisten muistomerkki JämsässäVapriikin kuva-arkisto · CC BY 4.0

この場所で起きたこと

この史跡の周辺で記録された戦闘・部隊の移動・作戦。

1. 1918年3月16日

   Länkipohjan taistelu

   戦闘 · Suomen sisällissota · 754 m

   Länkipohjan taistelu oli Längelmäen pitäjään kuuluneessa Länkipohjan kylässä 16. maaliskuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu. Se oli osa vuorokautta aikaisemmin käynnistynyttä valkoisten suurhyökkäystä, jonka tavoitteena oli Tampereen valtaaminen. Taistelu muistetaan erityisesti niin sanotusta Länkipohjan verilöylystä, kun valkoiset teloittivat ainakin 70–100 antautunutta punakaartilaista. Ratkaisevat yhteenotot käytiin noin kilometrin päässä kylästä, jonne punaiset olivat linnoittautuneet puolustusasemiin pohjoiseen johtavan maantien varrelle. Muutaman tunnin kiivaan taistelun jälkeen valkoiset saivat vallattua asemat, minkä jälkeen he pääsivät vapaasti etenemään punaisten hylkäämään Länkipohjaan. Lisäksi taisteluja käytiin pari kilometriä kylän länsipuolella sijaitsevassa Vilkkilässä. Länkipohjan taistelu oli sisällissodan siihenastisista taisteluista ankarin. Siitä muodostui lopulta yksi koko sodan käännekohdista, sillä taistelu avasi valkoisille tien punaisten Vilppulan rintaman selustaan Orivedelle, jonka jälkeen punaisten koko pohjoinen rintama joutui sekasortoon ja valkoiset pääsivät nopeasti etenemään aivan Tampereen ympäristöön. Länkipohjassa saavutettu voitto oli valkoisille merkittävä paitsi sotilaallisesti, myös moraalisesti, kun he saivat murrettua ”Tampereen lukkona” pidetyn kylän puolustuksen.

   == Taustaa == Nykyisin Jämsän kaupunkiin kuuluva Länkipohja oli strategisesti tärkeä kylä, joka sijaitsi Tampereelta Jyväskylään johtavan maantien varrella. Länkipohja oli merkittävä erityisesti punaisille, sillä sen kautta pääsi valkoisten hallussa olleiden Jyväskylän ja Jämsän suunnasta näiden selustaan Orivedelle ja Eräjärvelle sekä myös Tampere–Haapamäki-radalle. Tämän vuoksi Länkipohjaa kutsuttiinkin sodan aikana ”Tampereen lukoksi”. Punaiset olivat asettuneet Länkipohjaan laskiaissunnuntaina 10. helmikuuta, minkä jälkeen oli aikomuksena edetä sieltä Jämsän suuntaan. Seudulla taisteltiin 1. ja 12. maaliskuuta. Punaiset menettivät niissä kaatuneina parikymmentä miestä, valkoisten selvitessä tappioitta. Jälkimmäisenä päivänä punaiset hyökkäsivät Urjalan, Jämsän ja Hämeenlinnan punakaartien 360 miehen voimin kohti kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Eväjärven kylää, mutta joutuivat palaamaan takaisin kohdattuaan lukumääräisesti ylivoimaisen vihollisen. Kuortaneen suojeluskuntalaiset olivat samaan aikaan tunkeutunut pääosin punaisista tyhjentyneeseen Länkipohjaan, mutta heidät karkotettiin kylästä vielä saman illan aikana. Eväjärven taistelussa haavoittui punaisten Länkipohjan rintamapäällikkönä toiminut Vihtori Hurri. Samana päivänä Längelmäellä surmattiin kirkkoherra Iisakki Virtanen, jonka murha herätti pahennusta myös punaisten keskuudessa. Yhteensä punaisten vallan aikana seudulla surmattiin 13 ihmistä. Veritekoihin syyllistyi lähinnä länkipohjalaisen Oskari Mäkisen johtama punaisten osasto.

   全文を表示

   ウィキペディアで読む · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

周辺の史跡

一つの史跡だけで旅になることは多くありません。最も近い史跡をご案内します。

• Länkipohjan taistelussa menehtyneiden muistopatsasJämsä · 記念碑755 m
• Punaisten muistomerkki 1946, LängelmäkiOrivesi · 記念碑7,2 km
• Punaisten muistomerkki 1996, LängelmäkiOrivesi · 記念碑7,2 km
• Sankarimuistomerkki, LängelmäkiOrivesi · 記念碑7,3 km
• Tolvajärven taistelun muistomerkkiOrivesi · 記念碑7,3 km
• Orivesi, Längelmäen sankarihautausmaaOrivesi · 戦没者墓地7,3 km