1939-1945 sodissa menehtyneiden muistokivi

Teemaga seotud fotod

Fotod samast teemast samas omavalitsuses. Need ei kujuta seda kohta — allkiri ütleb, mida igal fotol tegelikult on.

• Sisällissodan valkoisten muistomerkki JämsässäVapriikin kuva-arkisto · CC BY 4.0

Mis siin juhtus

Lahingud, väeliikumised ja sõjategevus selle koha läheduses.

1. 16. märts 1918

   Länkipohjan taistelu

   Lahing · Suomen sisällissota · 754 m

   Länkipohjan taistelu oli Längelmäen pitäjään kuuluneessa Länkipohjan kylässä 16. maaliskuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu. Se oli osa vuorokautta aikaisemmin käynnistynyttä valkoisten suurhyökkäystä, jonka tavoitteena oli Tampereen valtaaminen. Taistelu muistetaan erityisesti niin sanotusta Länkipohjan verilöylystä, kun valkoiset teloittivat ainakin 70–100 antautunutta punakaartilaista. Ratkaisevat yhteenotot käytiin noin kilometrin päässä kylästä, jonne punaiset olivat linnoittautuneet puolustusasemiin pohjoiseen johtavan maantien varrelle. Muutaman tunnin kiivaan taistelun jälkeen valkoiset saivat vallattua asemat, minkä jälkeen he pääsivät vapaasti etenemään punaisten hylkäämään Länkipohjaan. Lisäksi taisteluja käytiin pari kilometriä kylän länsipuolella sijaitsevassa Vilkkilässä. Länkipohjan taistelu oli sisällissodan siihenastisista taisteluista ankarin. Siitä muodostui lopulta yksi koko sodan käännekohdista, sillä taistelu avasi valkoisille tien punaisten Vilppulan rintaman selustaan Orivedelle, jonka jälkeen punaisten koko pohjoinen rintama joutui sekasortoon ja valkoiset pääsivät nopeasti etenemään aivan Tampereen ympäristöön. Länkipohjassa saavutettu voitto oli valkoisille merkittävä paitsi sotilaallisesti, myös moraalisesti, kun he saivat murrettua ”Tampereen lukkona” pidetyn kylän puolustuksen.

   == Taustaa == Nykyisin Jämsän kaupunkiin kuuluva Länkipohja oli strategisesti tärkeä kylä, joka sijaitsi Tampereelta Jyväskylään johtavan maantien varrella. Länkipohja oli merkittävä erityisesti punaisille, sillä sen kautta pääsi valkoisten hallussa olleiden Jyväskylän ja Jämsän suunnasta näiden selustaan Orivedelle ja Eräjärvelle sekä myös Tampere–Haapamäki-radalle. Tämän vuoksi Länkipohjaa kutsuttiinkin sodan aikana ”Tampereen lukoksi”. Punaiset olivat asettuneet Länkipohjaan laskiaissunnuntaina 10. helmikuuta, minkä jälkeen oli aikomuksena edetä sieltä Jämsän suuntaan. Seudulla taisteltiin 1. ja 12. maaliskuuta. Punaiset menettivät niissä kaatuneina parikymmentä miestä, valkoisten selvitessä tappioitta. Jälkimmäisenä päivänä punaiset hyökkäsivät Urjalan, Jämsän ja Hämeenlinnan punakaartien 360 miehen voimin kohti kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Eväjärven kylää, mutta joutuivat palaamaan takaisin kohdattuaan lukumääräisesti ylivoimaisen vihollisen. Kuortaneen suojeluskuntalaiset olivat samaan aikaan tunkeutunut pääosin punaisista tyhjentyneeseen Länkipohjaan, mutta heidät karkotettiin kylästä vielä saman illan aikana. Eväjärven taistelussa haavoittui punaisten Länkipohjan rintamapäällikkönä toiminut Vihtori Hurri. Samana päivänä Längelmäellä surmattiin kirkkoherra Iisakki Virtanen, jonka murha herätti pahennusta myös punaisten keskuudessa. Yhteensä punaisten vallan aikana seudulla surmattiin 13 ihmistä. Veritekoihin syyllistyi lähinnä länkipohjalaisen Oskari Mäkisen johtama punaisten osasto.

   Näita kogu teksti

   Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Lähedal

Üksik koht on harva omaette reis. Need on lähimad teised.

• Länkipohjan taistelussa menehtyneiden muistopatsasJämsä · Mälestusmärk755 m
• Punaisten muistomerkki 1946, LängelmäkiOrivesi · Mälestusmärk7,2 km
• Punaisten muistomerkki 1996, LängelmäkiOrivesi · Mälestusmärk7,2 km
• Sankarimuistomerkki, LängelmäkiOrivesi · Mälestusmärk7,3 km
• Tolvajärven taistelun muistomerkkiOrivesi · Mälestusmärk7,3 km
• Orivesi, Längelmäen sankarihautausmaaOrivesi · Kangelaskalmistu7,3 km