Vesitorninmäki

Ajanjakso: historiallinen
Kohdeluokka: Linnoitus
Sijainnin tarkkuus: Arvioitu alue

Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, tyypiltään puolustusvarustus.

Turvallisuus

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Maanomistus ja kulkurajoitukset

Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu: kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kohde voi lisäksi sijaita yksityisellä maalla.

Mitä täällä tapahtui

Sotasammon kirjaamat taistelut, joukkojen siirrot ja sotatoimet tämän kohteen lähistöllä.

25. kesäkuuta 1941
Pataljoona keskitettiin junakuljetuksena 25.kesäkuuta 1941 alkaen Kiteelle.
Joukkojen siirto · Kitee · 4,9 km
25. kesäkuuta 1941
Pataljoonan miehistön pääosa oli kotoisin Itä-Savon sotilaspiirin itäisistä kunnista Kitee, Kesälahti ja Uukuniemi. Näin ollen pataljoona perustettiin käytännössä keskittämisalueellaan, joten erillisiä siirtokuljetuksia ei juuri tarvittu. Suomen valtakunnan poliittinen johto ilmoitti 25. kesäkuuta 1941 Suomen olevan sodassa Neuvostoliittoa vastaan.
Joukkojen siirto · Kitee · 4,9 km
26. kesäkuuta 1941
Rykmentti sai käskyn siirtyä Kiteelle 26. kesäkuuta. Kuitenkin ryhmitysmuutoksen takia koko 11. divisioona siirtyi vielä Värtsilän ja Korpiselän suuntiin keskitettyjen divisioonien väliin Kaustajärven kahta puolen. Osana tätä siirtoa rykmentti siirtyi Patsolan kylän pohjoispuolelle. Alueelle saavuttuaan rykmentille alistettiin motorisoitu 13. tykkikomppania, jonka päällikkönä oli luutnantti Kuovi.
Joukkojen siirto · Kitee · 4,9 km
10. heinäkuuta 1941
Rykmentti keskitettiin 19. divisioonan mukana Kiteelle, josta se aloitti hyökkäyksensä kohti Laatokkaa 10. heinäkuuta 1941.
Joukkojen siirto · Kitee · 4,9 km
10. heinäkuuta 1941
Rykmentti keskitettiin osana 19. divisioonaa Kiteelle, josta se aloitti hyökkäyksensä kohti Laatokkaa 10. heinäkuuta 1941.
Joukkojen siirto · Kitee · 4,9 km

Kaatuneita kirjattu alueella

Kitee: 294

Aineistoon kirjattu kuolinpaikka on yleensä pitäjä tai kylä, ei tarkka piste. Luku kuvaa siis aluetta kohteen ympärillä. Kaatuneiden nimiä ei näytetä.

Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945