Lautaro
- Ajanjakso
- historiallinen
- Kohdeluokka
- Linnoitus
- Sijainnin tarkkuus
- Arvioitu alue
Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, tyypiltään puolustusvarustus. Rakenteet: tulipesäkkeet.
Turvallisuus
Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.
Maanomistus ja kulkurajoitukset
Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu: kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kohde voi lisäksi sijaita yksityisellä maalla.
Mitä täällä tapahtui
Sotasammon kirjaamat taistelut, joukkojen siirrot ja sotatoimet tämän kohteen lähistöllä.
2. toukokuuta 1918 – 3. toukokuuta 1918
Jokelan taistelu
Taistelu · Suomen sisällissota · 1,2 km
Jokelan taistelu oli Valkealan Jokelan kylässä 2.–3. toukokuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu. Se oli muutamia tunteja kestänyt laukaustenvaihto Mäntyharjulta Kouvolan suuntaan perääntyneiden punaisten ja heitä seuranneiden valkoisten välillä. Jokelan taistelua pidetään sodan viimeisena varsinaisena taisteluna, vaikka vihollisuudet Pyhtään Ahvenkoskella päättyivät vasta kaksi päivää myöhemmin.
== Tapahtumat == Punaisten vetäytyminen Mäntyharjun rintamalta alkoi 26. huhtikuuta. Kolme päivää myöhemmin käydyn Tuohikotin taistelun jälkeen he jatkoivat Valkealan kirkonkylän kautta Jokelanjoen länsirannalle, jonne perustettiin puolustusasemat iltapäivällä 2. toukokuuta. V. J. Penttalan mukaan Kalle Korven johtamilla punaisilla oli 20 konekivääriä sekä neljä venäläisten tykkimiesten hoitamaa tykkiä, jotka sijoitettiin Myllysillan tuntumaan. Luutnantti William Hj. Spåren ja majuri Aleksander Pellin komentamista pataljoonista kootut valkoisten joukot puolestaan asettuivat joen itärannalle Virranniemeen. Valkoisten etenemisen pysäyttääkseen punaisten tykistö tuhosi kello 17 Myllysillan ja hieman myöhemmin räjäytettiin noin kilometrin päässä yläjuoksulla sijaitseva Virransilta. Puoli seitsemältä punaisten konekiväärit alkoivat tulittaa valkoisten asemia. Tykistö vetäytyi samanaikaisesti hieman taaemmaksi ampuakseen valkoisten tukikohtanaan pitämää Valkealan kartanoa, joka ei kuitenkaan kärsinyt vahinkoja. Pelätessään joutuvansa Oravalan suunnasta saapuvan vihollisen saartamaksi jättivät punaiset asemansa aamuyöllä ja perääntyivät Kouvolan kautta Kotkaan. Heidän poistuttuaan Georg Londénin komentama Etelä-Savon rykmentti valtasi Kouvolan vielä aamupäivällä. Osapuolten tappiot jäivät vähäisiksi, koska valkoiset eivät yrittäneet hyökätä joen yli. Ainoa surmansa saanut oli punaisten puolella taistelleen räätäli Borgin 12-vuotias poika, joka V. J. Penttalan mukaan kuoli valkoisten harhaluotiin.
Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
Kaatuneita kirjattu alueella
- Kuusankoski
- 19
Aineistoon kirjattu kuolinpaikka on yleensä pitäjä tai kylä, ei tarkka piste. Luku kuvaa siis aluetta kohteen ympärillä. Kaatuneiden nimiä ei näytetä.
Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945
Lähellä
Yksi kohde harvoin riittää matkaksi. Nämä ovat lähimmät muut kohteet.
- Stuka-saksalaislentäjien osasto Kuhlmeyn 15.7.1944 onnettomuuden muistomerkkiKouvola · Muistomerkki634 m
- Jokelan taistelun muistolaattaKouvola · Muistomerkki1,1 km
- Vuosien 1939-1944 sotien veteraanien muistokiviKouvola · Muistomerkki3,1 km
- PitkäsuoKouvola · Linnoitus3,6 km
- Utti SalmelaKouvola · Linnoitus3,7 km
- Valkealan punaisten muistomerkki 1918 (Vakaumuksensa puolesta kuolleitten muistomerkki)Kouvola · Muistomerkki3,8 km
Lähteet, lisenssit ja tarkkuus
Sijainnin tarkkuus: Arvioitu alue
Vahvistus: 2026-07-31 (etävahvistus)
- Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri — mjtunnus 1000042328