Länkipohjan taistelussa menehtyneiden muistopatsas

Jämsä

Ajanjakso: Ei tiedossa
Kohdeluokka: Muistomerkki
Sijainnin tarkkuus: Arvioitu alue

Sotiin liittyvä muistomerkki. Muistomerkin suunnittelu: Kaarlo Nevänen. Paljastettu 1938.

Saavutettavuus ja kulku

Hirsikankaantie. Muistopaikka — käyttäydy kunnioittavasti.

Aiheeseen liittyviä kuvia

Kuvia samasta aiheesta samalta paikkakunnalta. Kuvat eivät ole tästä kohteesta — kuvateksti kertoo mitä kussakin on.

Mitä täällä tapahtui

Sotasammon kirjaamat taistelut, joukkojen siirrot ja sotatoimet tämän kohteen lähistöllä.

16. maaliskuuta 1918
Länkipohjan taistelu
Taistelu · Suomen sisällissota · 10 m
Länkipohjan taistelu oli Längelmäen pitäjään kuuluneessa Länkipohjan kylässä 16. maaliskuuta 1918 käyty Suomen sisällissodan taistelu. Se oli osa vuorokautta aikaisemmin käynnistynyttä valkoisten suurhyökkäystä, jonka tavoitteena oli Tampereen valtaaminen. Taistelu muistetaan erityisesti niin sanotusta Länkipohjan verilöylystä, kun valkoiset teloittivat ainakin 70–100 antautunutta punakaartilaista. Ratkaisevat yhteenotot käytiin noin kilometrin päässä kylästä, jonne punaiset olivat linnoittautuneet puolustusasemiin pohjoiseen johtavan maantien varrelle. Muutaman tunnin kiivaan taistelun jälkeen valkoiset saivat vallattua asemat, minkä jälkeen he pääsivät vapaasti etenemään punaisten hylkäämään Länkipohjaan. Lisäksi taisteluja käytiin pari kilometriä kylän länsipuolella sijaitsevassa Vilkkilässä. Länkipohjan taistelu oli sisällissodan siihenastisista taisteluista ankarin. Siitä muodostui lopulta yksi koko sodan käännekohdista, sillä taistelu avasi valkoisille tien punaisten Vilppulan rintaman selustaan Orivedelle, jonka jälkeen punaisten koko pohjoinen rintama joutui sekasortoon ja valkoiset pääsivät nopeasti etenemään aivan Tampereen ympäristöön. Länkipohjassa saavutettu voitto oli valkoisille merkittävä paitsi sotilaallisesti, myös moraalisesti, kun he saivat murrettua ”Tampereen lukkona” pidetyn kylän puolustuksen.
== Taustaa == Nykyisin Jämsän kaupunkiin kuuluva Länkipohja oli strategisesti tärkeä kylä, joka sijaitsi Tampereelta Jyväskylään johtavan maantien varrella. Länkipohja oli merkittävä erityisesti punaisille, sillä sen kautta pääsi valkoisten hallussa olleiden Jyväskylän ja Jämsän suunnasta näiden selustaan Orivedelle ja Eräjärvelle sekä myös Tampere–Haapamäki-radalle. Tämän vuoksi Länkipohjaa kutsuttiinkin sodan aikana ”Tampereen lukoksi”. Punaiset olivat asettuneet Länkipohjaan laskiaissunnuntaina 10. helmikuuta, minkä jälkeen oli aikomuksena edetä sieltä Jämsän suuntaan. Seudulla taisteltiin 1. ja 12. maaliskuuta. Punaiset menettivät niissä kaatuneina parikymmentä miestä, valkoisten selvitessä tappioitta. Jälkimmäisenä päivänä punaiset hyökkäsivät Urjalan, Jämsän ja Hämeenlinnan punakaartien 360 miehen voimin kohti kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Eväjärven kylää, mutta joutuivat palaamaan takaisin kohdattuaan lukumääräisesti ylivoimaisen vihollisen. Kuortaneen suojeluskuntalaiset olivat samaan aikaan tunkeutunut pääosin punaisista tyhjentyneeseen Länkipohjaan, mutta heidät karkotettiin kylästä vielä saman illan aikana. Eväjärven taistelussa haavoittui punaisten Länkipohjan rintamapäällikkönä toiminut Vihtori Hurri. Samana päivänä Längelmäellä surmattiin kirkkoherra Iisakki Virtanen, jonka murha herätti pahennusta myös punaisten keskuudessa. Yhteensä punaisten vallan aikana seudulla surmattiin 13 ihmistä. Veritekoihin syyllistyi lähinnä länkipohjalaisen Oskari Mäkisen johtama punaisten osasto.
Lue lisää Wikipediassa · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Lähellä

Yksi kohde harvoin riittää matkaksi. Nämä ovat lähimmät muut kohteet.

Lähteet, lisenssit ja tarkkuus

Sijainnin tarkkuus: Arvioitu alue

Vahvistus: 2026-07-31 (etävahvistus)

Wikipedia — Luettelo Jämsän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä (CC BY-SA 4.0)