WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI
すべての史跡

Sankarihautojen muistomerkki Ylös murheesta, Pirtinniemi

Varkaus

時代
不明
分類
記念碑
位置の精度
正確な位置
Heikki Nieminen - Sankarihautojen muistomerkki Ylös murheesta - Pirttiniemen hautausmaa, Relanderinkatu 3 - Pirttiniemi - Varkaus.jpg
写真: muistomerkki: Heikki Nieminen ; valokuva: Käyttäjä:Paju · CC-BY-SA-3.0 · ファイルのページ

戦争に関わる記念碑。 記念碑の設計:Heikki Nieminen。 1964に除幕。

アクセス

Pirttiniemen hautausmaa, Relanderinkatu 1. Muistopaikka — käyttäydy kunnioittavasti.

この場所で起きたこと

この史跡の周辺で記録された戦闘・部隊の移動・作戦。

  1. 1918年2月21日

    Varkauden taistelu

    戦闘 · Suomen sisällissota · 888 m

    Varkauden taistelu oli Suomen sisällissodan aikana helmikuussa 1918 Varkauden teollisuustaajamassa käyty taistelu, joka päättyi paikkakuntaa piirittäneiden valkoisten voittoon. Punaisten antautumisen jälkeen alkoivat joukkoteloitukset, jotka tunnetaan ”Huruslahden arpajaisten” nimellä. Välittömästi taistelun jälkeen ammuttiin noin 80 punaista ja vielä myöhemmin valkoisten suorittaman puhdistuksen yhteydessä noin 200 lisää. Varkauden taistelun jälkeisillä tapahtumilla oli suuri merkitys koko sisällissodan myöhempiin vaiheisiin, kun ne käynnistivät sodan osapuolien välisen verisen kostonkierteen.

    == Yleistä == Varkauden taistelu oli sotatoimena pieni, mutta sen jälkiselvittely muodostui poikkeuksellisen raa’aksi ja veriseksi. Työväen muistitiedon mukaan teloitettuja punaisia oli 350–400, mutta lukumäärä on todennäköisesti liian suuri. Varkauden tehdasseurakunnan haudankaivajan tekemien muistiinpanojen mukaan joukkohautaan olisi laskettu peräti 457 punakaartilaisen ruumiit. Varkauden historian 1960-luvun alussa kirjoittaneen Hannu Soikkasen mukaan teloitettuja oli 200 ja sisällissodan terroria tutkineen Jaakko Paavolaisen mukaan 210. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että antautumisen jälkeisenä yönä teloitettiin noin 80 punakaartilaista, mutta kenttäoikeuden antamista kuolemantuomioista ei ole yksimielisyyttä. Asukaslukuun suhteutettuna teloitukset olivat joka tapauksessa lukumäärältään Suomen suurimmat, kun Varkauden miesväestöstä teloitettiin noin 10 %. Ylimitoitettuna pidettyjä toimenpiteitä on selitetty muun muassa Varkauden sijainnilla punaisena saarekkeena keskellä valkoisten hallitsemaa Suomea, josta piti päästä eroon nopeasti. Lisäksi valkoiset halusivat kostaa paikkakuntaan marraskuun 1917 yleislakosta lähtien hallinneen punakaartin väkivallanteot ja elintarvikkeiden pakkolunastukset. Sisällissodan alettua Varkauden punakaarti piti paikkakuntaa hallussaan kolmen viikon ajan ja surmasi sinä aikana 17 henkilöä. Suurin osa veriteoista liittyi vanhoihin keskinäisiin kaunoihin ja ne toteutettiin omavaltaisesti, mutta punakaarti teloitti myös neljä ottamaansa panttivankia. Suurin osa Varkauden taisteluun osallistuneista valkoisista oli kotoisin Varkauden ja Leppävirran ulkopuolelta, joten heidän oli helppo teloittaa itselleen täysin tuntemattomia ihmisiä. Sota oli myös vasta alkuvaiheessaan, eikä sen normisto ollut vielä vakiintunut. Valkoisten suorittama operaatio toimikin mallina sodan jatkoa ajatellen ja valtauksen vertauskuvallinen arvo oli valkoisille merkittävä. Valtausta seuranneena yönä tehdyistä teloituksista on yleisesti vuosikymmenten ajan puhuttu ”Huruslahden arpajaisina”, koska punakaartilaisista valittiin ammuttavaksi noin joka kymmenes. Teloitettujen valintaa on aikaisemmin pidetty täysin sattumanvaraisena, mutta myöhemmän tutkimuksen mukaan ammutut olivat todellisuudessa punakaartin johtoa, veritekoihin syyllistyneitä tai muutoin merkittävässä asemassa olleita kaartilaisia. Heidän teloittamisensa tarkoituksena oli paikkakunnan rauhoittaminen valtauksen jälkeen.

    ウィキペディアで読む · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

周辺の史跡

一つの史跡だけで旅になることは多くありません。最も近い史跡をご案内します。

出典・ライセンス・精度

位置の精度: 正確な位置

確認: 2026-07-31 (資料による確認)

  • Wikipedia — Luettelo Varkauden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä (CC BY-SA 4.0)