Hyvinkää, Puolimatkan hautausmaa
- 時代
- 1948
- 分類
- 戦没者墓地
- 位置の精度
- 正確な位置
戦争で亡くなった兵士が埋葬されている戦没者墓地。 墓は239基。 記念碑の設計:Suunnittelu Arvo Rostila, kivenveistäjät Jouko Joela ja Armas Salo。 1948に除幕。
アクセス
Osoite: Aholankatu 20, 05830 Hyvinkää. Muistopaikka. Käyttäydy kunnioittavasti ja noudata alueen omia ohjeita.
この場所で起きたこと
この史跡の周辺で記録された戦闘・部隊の移動・作戦。
1918年4月21日
Hyvinkään taistelu
戦闘 · Suomen sisällissota · 1,6 km
Hyvinkään taistelu käytiin Suomen sisällissodan aikana 19.–21. huhtikuuta 1918, kun Helsingin suunnasta edenneet Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtasivat paikkakunnan sitä kolmen kuukauden ajan hallussaan pitäneiltä punaisilta. Saksalaiset hyökkäsivät Hyvinkäälle kolmesta eri suunnasta; Klaukkalan ja Nurmijärven suunnasta Hangon radan kautta sekä Tuusulan maantietä ja päärataa pitkin. Punaisten pääpuolustusasemat olivat Hangon radan varrella Hyvinkäänkylässä, jonka jälkeen kiivaita taisteluita käytiin myös asemanseudulla. Hyvinkään valtauksen jälkeen alkoi verinen jälkiselvittely, jonka yhteydessä valkoiset teloittivat toukokuun aikana noin 150 punaista tai sellaiseksi epäiltyä.
== Taustaa == Sisällissodan syttyessä Hyvinkää oli noin 8 000 asukkaan kunta, joka oli vuotta aikaisemmin itsenäistynyt Nurmijärven pitäjästä. Paikkakunta oli vuosisadan vaihteesta lähtien ollut kahtiajakautunut varakkaisiin tilanomistajiin ja virkamiehiin sekä paikkakunnalle rautatien ja teollisuuden myötä saapuneisiin työläisiin. Hyvinkään suurin työllistäjä oli Yhdistyneet Villatehtaat. Vuoden 1905 suurlakkoon asti Nurmijärven pitäjässä olivat valtaa käyttäneet lähinnä paikalliset maanomistajasuvut, mutta yhteiskunnallisen murroksen myötä myös työväenliike sai vaikutusvaltaa. Marraskuun 1917 yleislakon jälkeen Hyvinkään kunnallishallinto siirtyi vähitellen punaisille ja lopullisesti valta päätyi heidän käsiinsä helmikuun puoliväliin 1918 mennessä. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin yhteensä 16 valkoista. Osallisina veritekoihin oli myös muualta tulleita punakaartilaisia. Saksan Itämeren-divisioonan noustua maihin Hangossa 3. huhtikuuta, se eteni rantarataa pitkin Helsinkiin, joka vallattiin 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä saksalaiset ottivat haltuunsa myös Helsingin pitäjän sekä pääradan varrella sijaitsevat Tikkurilan ja Malmin kylät. Helsingin taistelun jälkeen saksalaiset jatkoivat 19. huhtikuuta pohjoiseen kohti Tuusulaa, Keravaa ja Hyvinkäätä.
ウィキペディアで読む · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
1939年10月28日
Sjuna 2:n keskittäminen.
部隊の移動 · Hyvinkää · 2,5 km
この地域で記録された戦没者数
- Hyvinkää
- 9
記録されている死亡地は多くの場合、正確な地点ではなく教区や村です。したがってこの数は史跡の周辺地域を表します。戦没者の氏名は表示しません。
Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945
周辺で撮影された記録写真
この史跡の近くで撮影された戦時中の写真です。
写真:SA-kuva、CC BY 4.0
周辺の史跡
一つの史跡だけで旅になることは多くありません。最も近い史跡をご案内します。
- Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkkiHyvinkää · 記念碑128 m
- Sankarivainajien muistomerkki, HyvinkääHyvinkää · 記念碑136 m
- Kansalaissodassa 1918 kaatuneiden muistomerkkiHyvinkää · 記念碑157 m
- SonninmäkiHyvinkää · 要塞759 m
- Kaatuneiden saksalaisten sotilaiden muistomerkki ja hautaHyvinkää · 記念碑1,6 km
- Hevosmäki puolustusvarustuksetHyvinkää · 要塞1,6 km