Punaisten hautamuistomerkki 1

Ce qui s'est passé ici

Combats, mouvements de troupes et opérations militaires à proximité de ce site.

1. 18 mars 1918

   Vilppulan rintama

   Combat · Suomen sisällissota · 163 m

   Vilppulan rintaman taistelut käytiin Suomen sisällissodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Vilppulan kirkonkylän tuntumassa sekä Ruoveden Väärinmajalla ja Juupajoen Lylyssä. Vilppulan rautatieasema sijaitsi Tampereelta Haapamäelle johtaneen rautatien varressa. Punaisten tarkoituksena oli edetä 25 kilometriä Vilppulan pohjoispuolella sijaitsevalle Haapamäelle, joka oli tärkeä Hämeen, Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisten rautateiden risteysasema. Punaiset eivät kuitenkaan onnistuneet murtamaan valkoisten puolustusta Vilppulassa, ja helmikuun lopulla taistelujen painopiste siirtyi Ruoveden Väärinmajaan, jonka kautta punaiset yrittivät läpimurtoa valkoisten sivustaan. Maaliskuun puolivälissä valkoiset käynnistivät suurhyökkäyksen Tampereen valtaamiseksi, jolloin punaisten rintama Pohjois-Hämeessä murtui ja he vetäytyivät nopeasti puolustamaan Tamperetta. Vilppulan rintamalla tarkoitetaan yleensä Vilppulassa ja Väärinmajassa käytyjä taisteluja. Lisäksi punaisten vetäytymisvaiheessa taisteltiin Juupajoella sijaitsevalla Lylyn asemalla. Joissakin yhteyksissä Vilppulan rintamaan on laskettu kuuluvaksi Väärinmajan lisäksi myös Ruoveden taistelut. Punaiset taas käyttivät Vilppulasta ja muista Pohjois-Hämeen taisteluista nimitystä ”pohjoinen rintama”, joka oli osa heidän Satakunnan ja Hämeen käsittänyttä länsirintamaansa. Käsitteiden sekavuudesta johtuen Suomen sotasurmat -tietokanta sisältää kymmeniä punaisia, joiden kuolinpaikaksi on merkitty Vilppula, vaikka he kaatuivat Ruovedellä. Todellisuudessa Vilppulan suunnalla ei Väärinmajaa lukuun ottamatta käyty kovinkaan ankaria taisteluja. Vilppulan rintamalla on siitä huolimatta valkoisten keskuudessa tarunhohtoinen maine, koska siellä käydyn puolustustaistelun katsottiin pysäyttäneen punaisten etenemisen pohjoiseen.

   == Taustaa == Suojeluskuntalaisten alettua 27. tammikuuta 1918 riisua Pohjanmaalle sijoitettuja venäläisjoukkoja aseista he pelkäsivät, että Etelä-Suomessa vielä olevia venäläisiä lähetettäisiin varuskuntien avuksi Haapamäen kautta kulkevaa Pohjanmaan rataa pitkin. Siksi Vaasan suojeluskuntapiirin päällikkö Paul von Gerich lähetti 28. tammikuuta jääkäri Lennart Nordensvanin johtaman osaston katkaisemaan radan. Seuraavana yönä suojeluskuntalaiset räjäyttivät pari kilometriä Haapamäen pohjoispuolella sijaitsevan Valtterin rautatiesillan ja seuraavana yönä Haapamäen ja Vilppulan puolivälissä sijaitsevan Kolhonsalmen sillan. Alun perin tarkoituksena oli ollut Kolhon sijaan katkaista Ähtärissä sijaitseva Inhan silta, mutta Keuruun suojeluskunta ei suostunut tähän, koska se olisi saattanut merkitä paikkakunnan joutumista punaisten haltuun. Haapamäen rautatieasemalla syntyi samalla erikoinen tilanne, kun siellä Nordensvanin 40 miehen lisäksi majaili myös paikallinen punakaarti. Kumpikaan osapuoli ei kuitenkaan uskaltanut toimia, koska piti omia voimiaan liian heikkoina. Vilppulassa puolestaan paikallinen punakaarti otti 29. tammikuuta haltuunsa rautatieaseman ja pidätti myös rautatievirkamiehet ja Vilppulan nimismiehen. Ensimmäinen yhteenotto Vilppulassa käytiin pitäjään silloin kuuluneessa Mäntän teollisuustaajamassa 31. tammikuuta, kun Vilppulan punakaarti yritti 200 miehen voimin vallata paikkakunnan. Suojeluskuntalaiset linnoittautuivat liikemies Gösta Serlachiuksen asuintaloon Mäntän linnaan, jonka pihapiirissä käytiin laukaustenvaihtoa. Tilanne saatiin ratkaistua kirkkoherra Hjalmar Svanbergin välityksellä. Sen jälkeen molemmat osapuolet luopuivat aseistaan, jotka annettiin Svanbergin valvontaan. Seuraavana päivänä Mänttään kuitenkin saapui Keuruun suojeluskunta, joka miehitti taajaman. Punakaartilaiset joutuivat perääntymään Vilppulan kautta 15 kilometriä sen eteläpuolella sijaitsevalle Lylyn rautatieasemalle, jonne he perustivat pohjoisen rintaman esikuntansa. Mäntän linnasta puolestaan tuli sodan ajaksi valkoisen armeijan huoltokeskus ja sairaala. Serlachiuksen tehtaan johto ja toimihenkilöt olivat aktiivisesti mukana valkoisten sotaponnistuksissa, ja muun muassa tehtaan konepajaa käytettiin asepajana. Valkoisten varsinainen päämaja toimi Vilppulan rautatieasemalla ja sen ympäristössä. Valkoisen armeijan päällikkö kenraali C. G. E. Mannerheim oli antanut Haapamäellä olleille suojeluskuntalaisille käskyn jäädä paikoilleen, mutta siitä huolimatta Matti Laurilan komentama Lapuan suojeluskunnan osasto lähti vielä samana päivänä kohti Vilppulaa. Matka pysähtyi rikotulle Kolhon sillalle, mutta sen toiselle puolelle saapui pian Pietarista paennutta Romanian suurlähettilästä kuljettanut juna, jonka lapualaiset ottivat käyttöönsä. Laurilan osasto pääsi jonkin matkaa Vilppulasta Lylyyn päin, kunnes joutui kääntymään takaisin punaisten rikkoman radan vuoksi. Valkoiset perustivat oman puolustusasemansa Vilppulaan, joka vesistöjen ympäröimänä oli lähes mahdoton kiertää. Tampereelle sijoitetun venäläisen 106. divisioonan esikunnan komentaja Mihail Svetšnikov lähetti tämän jälkeen Vilppulan punakaartin avuksi noin 500 miehen vahvuisen pataljoonan, johon oli venäläisten vapaaehtoisten lisäksi koottu Turun ja Tampereen punakaartilaisia. Svetšnikov oli pakotettu ryhtymään sotatoimiin, koska valkoiset olivat Pohjanmaalla ottaneet vangeiksi hänen alaisuuteensa kuuluvia miehiä.

   Afficher le texte complet

   En savoir plus sur Wikipédia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Morts recensés dans la zone

Mänttä

9

Le lieu de décès enregistré est le plus souvent une paroisse ou un village, et non un point précis : le chiffre décrit donc les environs du site. Les noms des morts ne sont pas affichés.

Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945

À proximité

Un site seul fait rarement un voyage. Voici les plus proches.

• Sankarimuistomerkki, VilppulaMänttä-Vilppula · Monument98 m
• Punaisten hautamuistomerkki 2Mänttä-Vilppula · Monument107 m
• Karjalaan jääneiden muistokivi, VilppulaMänttä-Vilppula · Monument130 m
• KirkkokangasMänttä-Vilppula · Fortification322 m
• Mänttä-Vilppula, Vilppulan HautausmaaMänttä-Vilppula · Cimetière militaire390 m
• Punaisten muistolleMänttä-Vilppula · Monument838 m