WAR TRAILSOF THE NORTHSUOMI
← Tous les sites

Pälkäne, Pälkäneen hautausmaa

Pälkäne

Période
1940
Catégorie
Cimetière militaire
Précision de la localisation
Position précise

Cimetière militaire où reposent les soldats tombés pendant les guerres. 166 tombes. Monument conçu par Bertel Stömmer. Inauguré en 1949.

Accès et itinéraire

Osoite: Onkkaalantie 81, 36600 Pälkäne. Muistopaikka. Käyttäydy kunnioittavasti ja noudata alueen omia ohjeita.

Ce qui s'est passé ici

Combats, mouvements de troupes et opérations militaires à proximité de ce site.

  1. 17 octobre 1713

    Kostianvirran taistelu

    Combat · suuri Pohjan sota · 74 m

    Kostianvirran taistelu oli osa suurta Pohjan sotaa ja se käytiin 6. lokakuuta 1713 Pälkäneellä Kostianvirran luona. Venäläiset aikalaiset pitivät Kostianvirtaa suuren Pohjan sodan ratkaisutaisteluna pohjoisessa. Monia Pietari Suuren saavutuksia kuvannut taiteilija A. F. Zubov teki taistelusta etsauksen, joissa näkyy Kostia ympäröivine järvineen ja taistelun kulku. Sama aihe toistuu P. H. Müllerin mitalissa. Taistelu oli tuohonastisista suurin Suomen maaperällä. Se poisti Ruotsin hyökkäysuhan Pietariin.

    == Taustaa == Ruotsin kenttäarmeijan antauduttua Pultavassa 1709 venäläiset valtasivat seuraavana vuonna Baltian, Inkerinmaan ja Viipurin. Pietari Suuri näki Suomen paitsi ruotsalaisten tukialueena uuteen pääkaupunkiin Pietariin suuntautuvalle hyökkäykselle, Suomen valloituksen avaavan venäläisille lyhimmän tien Tukholmaan. Syyskuussa 1713 Venäjän armeija lähti etenemään Helsingistä kohti Hämeenlinnaa poistaakseen sinne vetäytyneen Ruotsin armeijan uhan selustastaan. Suomea puolustavien joukkojen johtoon oli juuri nimitetty kenraali Armfelt, joka asettui puolustukseen Mallasveden ja Pälkäneveden väliselle Kostianvirralle. Eversti Stiernschanzin johdolla järvikapeikkoon oli varustettu yötä päivää puolustusasemia. Puolustusarmeija oli liian pieni lyömään venäläiset ja sen taktiikkana oli hidastaa vihollisen etenemistä ennen vahvistusten saapumista; kuninkaallinen senaatti oli kesällä päättänyt lähettää itsensä valtaneuvos, kreivi von Fersenin 9 000–10 000 miehen vahvistusten kanssa Suomeen ). Lisäksi jatkuva perääntyminen oli heikentänyt ruotsalaisten puolustustahtoa, eikä Armfelt siksikään voinut enää jatkaa edeltäjänsä tapaan vetäytymistä vastarinnatta.

    En savoir plus sur Wikipédia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

À proximité

Un site seul fait rarement un voyage. Voici les plus proches.

Sources, licences et précision

Précision de la localisation : Position précise

Vérification : 2026-07-31 (vérifié à distance)