Hevosmäki puolustusvarustukset

Période: historiallinen
Catégorie: Fortification
Précision de la localisation: Zone approximative

Ouvrage défensif protégé au titre de la loi sur les antiquités.

Sécurité

Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.

Propriété foncière et restrictions d'accès

Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu: kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kohde voi lisäksi sijaita yksityisellä maalla.

Ce qui s'est passé ici

Combats, mouvements de troupes et opérations militaires à proximité de ce site.

21 avril 1918
Hyvinkään taistelu
Combat · Suomen sisällissota · 3,2 km
Hyvinkään taistelu käytiin Suomen sisällissodan aikana 19.–21. huhtikuuta 1918, kun Helsingin suunnasta edenneet Saksan Itämeren-divisioonan joukot valtasivat paikkakunnan sitä kolmen kuukauden ajan hallussaan pitäneiltä punaisilta. Saksalaiset hyökkäsivät Hyvinkäälle kolmesta eri suunnasta; Klaukkalan ja Nurmijärven suunnasta Hangon radan kautta sekä Tuusulan maantietä ja päärataa pitkin. Punaisten pääpuolustusasemat olivat Hangon radan varrella Hyvinkäänkylässä, jonka jälkeen kiivaita taisteluita käytiin myös asemanseudulla. Hyvinkään valtauksen jälkeen alkoi verinen jälkiselvittely, jonka yhteydessä valkoiset teloittivat toukokuun aikana noin 150 punaista tai sellaiseksi epäiltyä.
== Taustaa == Sisällissodan syttyessä Hyvinkää oli noin 8 000 asukkaan kunta, joka oli vuotta aikaisemmin itsenäistynyt Nurmijärven pitäjästä. Paikkakunta oli vuosisadan vaihteesta lähtien ollut kahtiajakautunut varakkaisiin tilanomistajiin ja virkamiehiin sekä paikkakunnalle rautatien ja teollisuuden myötä saapuneisiin työläisiin. Hyvinkään suurin työllistäjä oli Yhdistyneet Villatehtaat. Vuoden 1905 suurlakkoon asti Nurmijärven pitäjässä olivat valtaa käyttäneet lähinnä paikalliset maanomistajasuvut, mutta yhteiskunnallisen murroksen myötä myös työväenliike sai vaikutusvaltaa. Marraskuun 1917 yleislakon jälkeen Hyvinkään kunnallishallinto siirtyi vähitellen punaisille ja lopullisesti valta päätyi heidän käsiinsä helmikuun puoliväliin 1918 mennessä. Punaisten vallan aikana Hyvinkäällä surmattiin yhteensä 16 valkoista. Osallisina veritekoihin oli myös muualta tulleita punakaartilaisia. Saksan Itämeren-divisioonan noustua maihin Hangossa 3. huhtikuuta, se eteni rantarataa pitkin Helsinkiin, joka vallattiin 13. huhtikuuta. Samassa yhteydessä saksalaiset ottivat haltuunsa myös Helsingin pitäjän sekä pääradan varrella sijaitsevat Tikkurilan ja Malmin kylät. Helsingin taistelun jälkeen saksalaiset jatkoivat 19. huhtikuuta pohjoiseen kohti Tuusulaa, Keravaa ja Hyvinkäätä.
En savoir plus sur Wikipédia · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
28 octobre 1939
Sjuna 2:n keskittäminen.
Mouvement de troupes · Hyvinkää · 4,0 km

Morts recensés dans la zone

Hyvinkää: 9

Le lieu de décès enregistré est le plus souvent une paroisse ou un village, et non un point précis : le chiffre décrit donc les environs du site. Les noms des morts ne sont pas affichés.

Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945