Santahamina Kissalampi 5
- Ajajärk
- historiallinen
- Kategooria
- Kindlustus
- Asukoha täpsus
- Täpne asukoht
Muinsuskaitse all olev kaitserajatis. Rajatised: kivirajatised.
Ohutus
Linnoitusrakenteissa voi olla sortumavaara, avoimia aukkoja ja teräviä rakenteita. Älä laskeudu rakenteisiin ja pysy näkyvillä poluilla.
Maaomand ja liikumispiirangud
Kohde on muinaismuistolain nojalla rauhoitettu: kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Kohde voi lisäksi sijaita yksityisellä maalla.
Teemaga seotud fotod
Fotod samast teemast samas omavalitsuses. Need ei kujuta seda kohta — allkiri ütleb, mida igal fotol tegelikult on.
Mis siin juhtus
Lahingud, väeliikumised ja sõjategevus selle koha läheduses.
2. märts 1808 – 3. mai 1808
Viaporin piiritys
Lahing · Suomen sota · 4,9 km
Viaporin piiritys tapahtui Suomen sodan aikana 2. maaliskuuta – 3. toukokuuta 1808, jolloin Venäjän keisarillinen armeija piiritti ruotsalaisten hallussa ollutta Viaporin eli Suomenlinnan linnoitusta Helsingin edustalla. Piiritys päättyi linnoituksen antautumiseen venäläisille 3. toukokuuta 1808. Sodan seurauksena Ruotsin vallan aika Suomessa päättyi, ja Suomesta tuli vuonna 1809 Suomen suuriruhtinaskunta, autonominen osa Venäjän keisarikuntaa.
== Taustaa == Ruotsalaisten sotasuunnitelmien mukaan Viaporin linnoituksen olisi tullut sitoa Etelä-Suomeen hyökänneitä venäläisiä joukkoja, samalla kun pääjoukot vetäytyisivät pohjoiseen odottamaan lisävahvistuksia Ruotsista. Kuningas Kustaa IV Aadolf käski joukkojaan puolustaa Viaporia ”henkeen ja vereen”. Laivat tulisi polttaa, jos ne olisivat joutumassa venäläisten käsiin. Linnoituksen komendanttina toimi Ruotsinsalmen toisen meritaistelun aikana kunnostautunut vara-amiraali Carl Olof Cronstedt, joka alkoi oitis varustaa linnoitusta taisteluvalmiuteen. Hirsitaloja purettiin, tuliasemia vahvistettiin ja elintarvikkeita varastoitiin. Varuskunnan vahvuus oli noin 6 560 taistelusotilasta ja 190 upseeria. Tykkejä oli käytettävissä maaliskuun alussa 734 kappaletta. Ruutia oli käytössä 103 420 kiloa ja ammuksia oli valmiina 7 934 kappaletta, eli noin 10 laukausta jokaiselle tykille. Linnoitukseen oli varattu riittävästi muonaa niin että se tulisi toimeen aina vesien avautumiseen saakka.lähde? Myös Ruotsin saaristolaivaston eskaaderi oli asettunut talven ajaksi linnoituksen suojiin. Linnoitusta pidettiin valloittamattomana.
Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
7. august 1855 – 9. august 1855
Viaporin pommitus
Lahing · Krimin sota · 4,8 km
Viaporin pommitus oli 9.–11. elokuuta 1855 käyty Krimin sodan taistelu, jossa englantilais-ranskalainen laivasto pommitti Helsingin edustalla sijaitsevaa Viaporin merilinnoitusta (nyk. Suomenlinna) 46 tuntia. Kyseessä oli Oolannin sodan viimeinen suuri operaatio. Linnoitusta ei onnistuttu tuhoamaan tai valloittamaan.
== Tausta ==
Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0
Piirkonnas registreeritud langenud
- Helsinki
- 464
Registreeritud surmakoht on tavaliselt kihelkond või küla, mitte täpne punkt, seega arv kirjeldab koha ümbrust. Langenute nimesid ei näidata.
Sotasampo · Kansallisarkisto, menehtyneet 1939–1945
Lähedal
Üksik koht on harva omaette reis. Need on lähimad teised.
- Santahamina Isosaari tykkipatteri VHelsinki · Kindlustus281 m
- Santahamina Kissalampi 6Helsinki · Kindlustus378 m
- Santahamina Isosaari tykkipatteri VIHelsinki · Kindlustus422 m
- Santahamina Kissalampi 4Helsinki · Kindlustus435 m
- Santahamina Isosaari tykkipatteri VIIHelsinki · Kindlustus596 m
- Santahamina Hämylänniemi 2Helsinki · Kindlustus746 m
Allikad, litsentsid ja täpsus
Asukoha täpsus: Täpne asukoht
Kinnitus: 2026-07-31 (kaugkinnitus)
- Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri — mjtunnus 1000015431