Sankarimuistomerkki, Oravainen

Teemaga seotud fotod

Fotod samast teemast samas omavalitsuses. Need ei kujuta seda kohta — allkiri ütleb, mida igal fotol tegelikult on.

• Oravaisten taistelun muistomerkki Vöyrissä.Museovirasto · CC BY 4.0
• Vöyrin kirkon kellotapuli ja sankarihautausmaa. Vasemmalla Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankarimuistomerkki ja oikealla kansalaissodan muistomerkki.Museovirasto · CC BY 4.0
• Vuoden 1918 sankarihauta, vanha hautausmaa, Vöyrinkatu 1, VaasaPohjanmaan museo · CC BY 4.0

Mis siin juhtus

Lahingud, väeliikumised ja sõjategevus selle koha läheduses.

1. 14. september 1808

   Oravaisten taistelu

   Lahing · Suomen sota · 2,9 km

   Oravaisten taistelu käytiin 14. syyskuuta 1808 Oravaisissa Pohjanmaalla. Sitä pidetään yleisesti yhtenä Suomen sodan ratkaisutaisteluista. Taistelussa kreivi Nikolai Kamenskin komentamat 7 000 venäläistä voittivat kenraali Carl Johan Adlercreutzin 5 000 suomalaista ja ruotsalaista sotilasta.

   == Taustat == Ruotsin ja Venäjän välinen Suomen sota oli kääntynyt Ruotsille epäedulliseksi. Suomen armeija oli käyttänyt suuren osan kesää 1808 sotatoimissa Etelä-Pohjanmaalla lyöden venäläiset muun muassa Lapuan, Alavuden ja Kauhajoen taisteluissa, mutta armeijan ylipäällikkö Wilhelm Mauritz Klingspor ei osannut käyttää näitä menestyksiä hyväkseen. Tuntuvia vahvistuksia saanut venäläinen kreivi Friedrich Wilhelm von Buxhoevden määräsi alaisensa kenraali Kamenskin aloittamaan elokuussa operaatiot suomalaisten työntämiseksi pois Pohjanmaalta. Murskattuaan suomalaisten vastarinnan Karstulan taistelussa Kamenski hyökkäsi kenraali Carl Johan Adlercreutzin komentaman pääarmeijan kimppuun Kuortaneen Ruonan kylässä 30. elokuuta 1808. Kolme päivää kestänyt taistelu päättyi lopulta Kamenskin voittoon ja suomalaisten mahdollisuudet maansa puolustamiseksi alkoivat himmetä. Armeija perääntyi rannikolle ja varusti uudet asemat Oravaisiin, jossa sitä täydennettiin ruotsalaisilla rykmenteillä. Eversti Georg Carl von Döbelnin joukot voittivat Juuttaan taistelussa Suomen armeijan perääntymistien katkaisemista yrittäneet venäläisjoukot 13. syyskuuta. Adlercreutz oli ryhmittänyt 5 000 miehen joukkonsa Oravaisiin ja toivoi pysäyttävänsä vastustajansa siellä. Huomionarvoista taistelussa on, että asemissa oli ensimmäistä kertaa sodan aikana enemmän ruotsalaisia kuin suomalaisia joukkoja. Ruotsalaisilta puuttui kuitenkin kokemusta, jota olisi kipeästi tarvittu ja suomalaiset taas olivat lopen uupuneita monen päivän marssimisesta ja kesän uuvuttavista sotatoimista. Oravaisissa oli hyvää vauhtia kehittymässä sodan ratkaiseva isku, joka tuhoaisi lopullisesti Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin unelmat Suomen takaisinvaltauksesta.

   Näita kogu teksti

   Loe lähemalt Vikipeediast · Wikipedian tekijät, CC BY-SA 4.0

Lähedal

Üksik koht on harva omaette reis. Need on lähimad teised.

• Vöyri, Oravaisten hautausmaaVöyri · Kangelaskalmistu125 m
• Lotta Svärdin kivi(siirtolohkare)Vöyri · Mälestusmärk2,5 km
• Veteraanien ja Lottien muistomerkkiVöyri · Mälestusmärk2,7 km
• Sotilaspoikien muistomerkkiVöyri · Mälestusmärk2,7 km
• Oravaisten taistelun muistomerkki (Minnestod)Vöyri · Mälestusmärk2,7 km
• Uusikaarlepyy, MunsalaUusikaarlepyy · Kangelaskalmistu16 km